Anonyymit Alkoholistit Palveluopas

ESIPUHE

1990-luvulla New Yorkin palvelutoimiston (G.S.O.) toimitusjohtajana toimineen George D:n alustus Helsingissä.

Historiaa

Taustaa palveluvaltuustostamme (General Service Conference): Kun
Yhdysvaltain ja Kanadan Valtuuston Peruskirja (Conference Charter)
hyväksyttiin 1955, ajateltiin, että muissa maissa voisi olla valtuuston
”osia” (Sections) tulevaisuudessa. Siihen aikaan Bill ajatteli, että New York
olisi aina ”maailman päämaja”.
AA ei kehittynyt tällä tavalla.
Kun AA kasvoi muissa maissa, näiden maiden ryhmät muodostivat omat
itsenäiset valtuustonsa ja palvelurakenteensa vastaamaan niiden erityisiä
tarpeita. Ne avasivat omia kansallisia palvelutoimistojaan. New Yorkin
toimisto on nyt ainoastaan vanhin ja suurin palvelutoimisto (G.S.O.), ei
”maailman" päämaja. Meidän toimistomme ja valtuustomme ovat veljiä ja
sisaria toisten maiden palvelutoimistoille ja valtuustoille.
Kun Bill totesi, että muut maat muodostaisivat omia riippumattomia
rakenteitaan, hän ehdotti 1968 ”maailmanpalvelukokousta” (World Service
Meeting) maiden välistä neuvonpitoa varten. Maailmanpalvelukokouksella ei
ole määräysvaltaa minkään maan palvelutoimistoa (G.S.O.), neuvostoa
(Board) tai valtuustoa (Conference) kohtaan.
Tänään Yli kolmellakymmenellä maalla on nykyisin itsenäinen palveluvaltuusto
(General Service Conference). Jokaisen maan valtuustorakenne on jollakin
tapaa erilainen – yksikään ei täsmälleen noudata USA/Kanadan rakennetta
– enkä usko, että näin tulisi ollakaan.
Vaikkakin eri maissa on eroja menettelytavoissa ja valtuustorakenteen
yksityiskohdissa, ne pyrkivät kaikki nojautumaan tiettyihin AA:n palvelun
periaatteisiin, jotka on perusteltu TAKEISSA (Warranties) ja Billin
KÄSITTEITÄ (Concepts) koskevissa tutkielmissa.
Joitakin näistä ovat:
• AA-ryhmillä on LOPULLINEN vastuu ja MÄÄRÄYSVALTA AA:n palveluista
omassa maassaan.
• Ryhmät kohtaavat tämän vastuun ja ylläpitävät lopullista
määräysvaltaansa DELEGOIMALLA vastuuta ja määräysvaltaa edustajille
valtuustoon.
• Valtuuston jäsenet (valtuutetut) vahvistavat yleisen menettelytavan, mutta
SIIRTÄVÄT VASTUUN työn suorittamisesta neuvostolle (Board),
toimikunnille ja palvelutoimistonsa työntekijöille.
• Kun delegoimme vastuuta (pyydämme jotakuta tekemään jotain työtä
AA:ssa), annamme hänelle valtaa päättää, miten työ tulisi tehdä. Bill W.
kysyi usein: ”Jos et luota siihen, että joku tekee työn oikein, miksi annat
V / VI hänelle tehtävän?”
• Ryhmän palveluedustaja tai valtuuston valtuutettu on luotettu palvelija.
Se tarkoittaa sitä, että LUOTETAAN heidän käyttävän parasta
AA-omatuntoaan päättämään koko AA:ta koskevissa asioissa – he eivät
ole yksinkertaisia lähettiläitä, jotka tottelevat käskyjä.
• AA:n palvelussa meidän pitää aina kantaa erityistä huolta siitä, että
vähemmistön oikeudet saavat ei ainoastaan suojelua - vaan erityistä
suojelua.
• Mutta meidän täytyy olla myös huolellisia, ettemme sallisi sen, jota Bill
kutsuu ”vähemmistön tyranniaksi" ikuisesti estävän meitä tekemästä
sitä, mikä meidän on tarpeen tehdä.
• Valtuuston tulisi olla halukas työskentelemään erittäin kovasti
PÄÄPIIRTEISEN YKSIMIELISYYDEN saavuttamiseksi kaikissa
TÄRKEISSÄ asioissa.
• Ryhmäomatunto (group conscience) ei ole vain äänestys. Se on
prosessi, jonka avulla AA:n jäsenet - työskennellen YHDESSÄ – etsivät
tietoa Jumalan tahdosta meidän suhteemme, saattaaksemme
paremmin AA:n sanomaa, aivan samoin kuin Yhdennessätoista
Askeleessamme etsimme Jumalan tahtoa meidän suhteemme
yksilöinä. Kukaan ei voita – kukaan ei häviä, jos me olemme rehellisesti
etsineet rakastavan Jumalan arvovaltaa ratkaisumme saavuttamisessa.
• Ryhmäomantunnon (group conscience) löytäminen saattaa ottaa aikaa.
Se vaatii keskinäistä kunnioitusta ja kärsivällisyyttä. JA SE ON SEN
ARVOISTA . . .
• Raittiit alkoholistit pelkäävät joskus mitä tahansa muutosta siinä AA:ssa,
jonka he löysivät raitistuessaan.
• Se on luonnollista, mutta meillä SAATTAA OLLA tarve hyväksyä
palvelussa muutos, kun olemme palvelemassa ryhmiämme ja
auttamassa niitä tavoittamaan kärsivä alkoholisti.
• Meidän neuvostomme ja monet vanhoista parroistamme (oldtimers)
olivat peloissaan, kun aloitimme valtuustomme 1950. Aina on ollut
pelkoa, kun olemme tehneet tarpeellisia muutoksia USA / Kanadan
palvelurakenteessa.
• Bill ei pelännyt muutoksia tai pelännyt ”antaa mennä” (let go). Billillä oli
USKO ja LUOTTAMUS, että ryhmät ja jäsenet kykenisivät
työskentelemään yhdessä samalla kärsivällisyydellä ja hyvyydellä, jolla
he tukevat toinen toisiaan toipumisessa. Hän uskoi, että jos virheitä oli
tehty, ne tulisivat korjatuiksi ja, että meillä olisi aina AA:n Yhtenäisyys, jos
muistamme ensisijaisen tarkoituksemme – auttaa niitä, jotka vielä
kärsivät.”
VI / VI

Luku yksi

Valtuustorakenteen esittely
Kaksitoista Perinnettä kertovat selvästi sen periaatteen, ettei AA:ta sinänsä tulisi
organisoida, ettei AA:ssa ole pomoja eikä hallitusta. Kuitenkin perinteet samalla tunnustavat jonkinlaisen organisaation tarpeen saatettaessa sanomaa tavoilla, jotka ovat mahdottomia paikallisille ryhmille – kuten yhtenäisen kirjallisuuden julkaisemisen, julkisentiedottamisen ja uusien ryhmien alkuunpääsyssä auttamisen. Valtuustorakenne on menetelmä, jonka kautta Suomen AA:n yhteinen ryhmäomatunto voi puhua täydellä voimallaan ja panna täytäntöön halunsa maanlaajuisiin palveluihin. Valtuustorakenne korvaa AA:n hallituksen ja varmistaa, että koko AA:n ääni tulee kuulluksi ja takaa koko yhteisön palvelujen jatkuvuuden kaikissa olosuhteissa. Valtuustorakenteen (yleispalvelujen) kehityksestä kerrotaan Yhdysvaltain ja Kanadan

palvelukäsikirjan The A.A. Service Manual'in alussa olevassa historiallisessa aineistossa. Suomen valtuustorakenteessa piirit, aluetoimikunnat, valtuutetut, luottamushenkilöt ja palvelutoimisto palvelevat samaan tapaan. Tavallisesti nämä palvelut vaikuttavat AA:han kokonaisuutena.

Ylösalainen organisaatio
Anonyymien Alkoholistien rakennetta on kutsuttu ylösalaiseksi organisaatioksi, koska rakennekaavio osoittaa sen, että ryhmät ovat ylinnä ja luottamushenkilöt alinna. Bill W.kirjoitti ensimmäisessä käsitteessä: "AA-ryhmillä on täysi vastuu ja lopullinen määräysvalta maailmanpalveluissa. Edelleen toisessa käsitteessä Bill tekee selväksi sen, että ryhmät "delegoivat valtuustolle täyden toimintavallan maailman palvelujenpäivittäisessä ylläpidossa ja siten tekevät valtuustosta … koko seuramme todellisen äänen ja tehokkaan omantunnon."Yhteydenpito läpi rakenteen [2, sivu S16]Tasapainon ylläpitäminen lopullisen määräysvallan ja vastuun sekä maailmanpalvelujenpäivittäisen toiminnan välillä tarkoittaa sitä, että rakenteen kaikkien tasojen kesken täytyy olla jatkuvaa yhteydenpitoa.

RYHMÄ:
Ryhmä etsii asiakokouksessa ryhmäomantuntonsa ja ryhmän palveluedustaja saa sen näin tietoonsa. Palveluedustajan (lue luku kaksi) välityksellä ryhmän toiveet kuullaan piirissä ja alueella ja etenevät valtuutetun välityksellä vuotuiseen palveluvaltuustonkokoukseen ja siellä käsitellyt asiat palaavat samaa tietä ryhmän tietoon. (Kts. kirjanen "AAryhmä…se on kaiken alku").

PIIRI:
ryhmät organisoidaan piireiksi, kokoelmiksi lähekkäin sijaitsevia ryhmiä. Ryhmienpalveluedustajat valitsevat piirien puheenjohtajat, joista aluetoimikunta osittain koostuu (luepiireistä lisää luvusta kolme).
ALUE:
Suomi on jaettu kuuteen alueeseen: Pohjoinen, Läntinen, Itäinen ja Eteläinen alue sekä Pääkaupunkiseutu ja Ruotsinkieliset Suomessa. Jokaiselta alueelta tulee valtuustoon useampi valtuutettu niin kuin tämän Palveluoppaan luvussa neljä on määritelty.

Sivun alkuun

VALTUUSTO JA VALTUUTETTU:
vuosittaisessa valtuuston kokouksessa pohditaan ja keskustellaan koko toveriseuran kannalta tärkeistä asioista ensin yhdessä valtuutettujen toimikunnista, sen jälkeen ne tuodaan koko valtuuston käsittelyyn toimikunnan suositusten muodossa. Kaikilla valtuuston jäsenillä on silloin mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja keskustella suosituksista ennen kuin niistä äänestetään. Niistä toimikunnan suosituksista, jotka hyväksytään tulee valtuuston toimintasuosituksia (lue lisää valtuuston tietoja luvuista seitsemän ja kahdeksan).
Valtuustokokouksen jälkeen valtuutettu raportoi asioista takaisin alueelle piirien
puheenjohtajien ja ryhmien palveluedustajien välityksellä. Samalla ne
valtuuston toimintasuositukset, jotka kuuluvat luottamushenkilöille lähetetään
toimeksiantoina joko asianomaiselle luottamushenkilöiden toimikunnalle tai
palvelutoimistoon. Valtuuston jäsenistö koostuu alueiden valtuutetuista, luottamushenkilöistä ja palvelutoimiston edustajasta. Perinteisesti vähintään 2/3 valtuustokokouksen kokoonpanosta tulee olla alueiden valitsemia valtuutettuja.
LUOTTAMUSHENKILÖT: Palveluneuvosto (kts. lukua yhdeksän) koostuu kymmenestä luottamushenkilöstä. Se kokoontuu useasti vuoden aikana ja sen toimenpiteet raportoidaan vuosittain toveriseuralle Valtuuston loppuraportissa. Neuvoston toimiva yhdistys Bill W:n ystävät ry raportoi samoin. Yhdistys julkaisee tiedostuslehteä Box 108.

Valtuuston peruskirja
Nykyinen Valtuuston Peruskirja vuodelta 2004. Peruskirja, joka hyväksyttiin
ensimmäisen kerran vuonna 1998, kuvaa yksityiskohdissaan ne periaatteet ja keskinäiset suhteet, joiden välityksellä AA:n palvelut toimivat kokonaisuutena. Valtuusto itse ei ole yhdistysmuotoinen eikä sen peruskirja ole virallinen asiakirja – tosiasiassa se on koko toveriseuran ja sen luottamushenkilöiden välinen epävirallinen sopimus, joka määrittelee  ne menetelmät, joilla AA voi antaa maanlaajuisia palveluja.

Sivun alkuun

VALTUUSTOKIELI
Luettelo (käsitteistä) sanoista, joita usein käytetään palvelutoiminnoissa
A.A.W.S. - Alcoholics Anonymous World Services, Inc. (yhtiön nimi jota ei suomenneta) –
Toinen General Service Board, Inc. yhtiöistä; valvoo General Service Officen toimintaa japalvelee valtuuston hyväksymän ja palvelukirjallisuuden julkaisuyhtiönä.
Alternate - Varahenkilö – Ryhmä-, piiri- tai aluetason palvelija, joka auttaa, tukee ja osallistuupalvelutehtäviin
Appointed committee member - Kutsuttu jäsen – AA:n jäsen, joka palvelee erityisessä luottamushenkilöiden toimikunnassa (esim. julkinen tiedottaminen tai rangaistuslaitokset) omaamansa siviilitiedon ja -kokemuksen perusteella.
Area - Alue – Suomen läänijakoon tai kieleen perustuva alue
Area assembly - Aluekokous – Ryhmien palveluedustajien, piirien puheenjohtajien ja alueen toimihenkilöiden kokous, jossa keskustellaan alueen asioista ja jossa vuosittain valitaan valtuutettu ja toimikuntien virkailijat.
Area committee - Aluetoimikunta – Toimikunta, joka koostuu piirien puheenjohtajista (valitaan kunkin piirin ryhmien palveluedustajista) ja aluetoimikunnan virkailijoista. Aluetoimikunta toimii yleensä alueen ”ohjaustoimikuntana”.
Bill W:n ystävät r.y. – Suomen Palveluneuvoston yhdistys
Central / Intergroups Office – (Keskus- / ryhmäyhteisötoimisto) palvelurakenteen ulkopuolella oleva paikallistoimisto.
Conference - Valtuusto – Tämä voi tarkoittaa joko rakennetta, joka koostuu piirien puheenjohtajista, ryhmien palveluedustajista ja alueen valtuutetuista tai valtuustoedustajien vuotuista kokousta huhtikuussa.
Conference-approved literature, videos, and films - Valtuuston hyväksymä kirjallisuus, videot ja elokuvat – Yleensä Yhdysvaltain ja Kanadan valtuuston ja neuvoston eri toimikuntien tuella tuotetut lehtiset, kirjat, videot ja elokuvat, jotka valtuusto on hyväksynyt. Lisäksi Suomen palveluvaltuusto hyväksyy omaa kirjallisuutta.
C.P.C / Cooperation with the professional community - Yhteistyö ammattiyhteisöjen kanssa. Piirin-, alueen-, neuvoston- ja valtuuston tasolla toimivat C.P.C.-toimikunnat auttavat saattamaan sanomaa alkoholistien parissa työskenteleville ammatti-ihmisille.
Delegate - Valtuutettu – Mies tai nainen, joka valitaan edustamaan aluetta vuotuisessa valtuuston kokouksessa ja tuomaan sen kokouksen tulokset takaisin alueelle.
District - Piiri – Alueen osa, jota edustaa piirin puheenjohtaja.
(D.C.M.) / District committee member - Piirin puheenjohtaja – Kokemusta omaava ryhmän palveluedustaja tai piirin virkailija, joka valitaan edustamaan piiriinsä lukeutuvia ryhmiä aluetoimikunnan kokouksiin ja järjestämään palvelutoimintoja piirissä.
District meetings - Piirikokoukset – Piirin virkailijoiden ja piirin ryhmien palveluedustajien keskinäiset kokoukset.
General services - Yleispalvelut – Koko yhteisöä koskevat palvelut, joita tuottaa kuka tahansa
palvelurakenteeseen kuuluva (ryhmän palveluedustaja, piirin puheenjohtaja, valtuutettu, jne.).
G.S.O / The General Service Office - palvelutoimisto – Palvelee valtuustorakenteen AA-ryhmiä ja julkaisee AA-kirjallisuutta ja tiedotuslehteä Box 108.
G.S.R. / The General service representative - Ryhmän palveluedustaja – Ryhmän yhdysside palvelutoimistoon; piiri- ja aluekokouksen äänioikeutettu osanottaja.
Grapevine (G.V.) / The Grapevine, Inc. (yhtiön nimi jota ei suomenneta) – Toinen General Service Board, Inc. yhtiöistä ja vastaa Grapevinen toiminnoista ja taloudesta. The A.A. Grapevine, AA:n kansainvälinen kuukausijulkaisu.
(P.I.) / Public information - Julkinen tiedottaminen – Piirin, alueen, neuvoston ja valtuuston tasolla toimivat julkisen tiedottamisen toimikunnat, jotka auttavat saattamaan sanomaa viestimissä.
Sharing session - Jakamisistunto – Ryhmän, piirin, alueen tai valtuuston järjestämä kokous, johon kaikki on kutsuttu esittämään ajatuksia ja kannanottoja AA-asioihin ja jonka aikana ei tehdä päätöksiä.
Third Legacy - Kolmas Perintö – AA:n Kolmas Perintö on Palvelu, kaiken AA-palvelun kokonaisuus Kahdennentoista askeleen käynnistä maailmanlaajuisiin palvelutoimintoihin.
Ensimmäiset kaksi Perintöä ovat Toipuminen ja Yhtenäisyys.
Trustee - Luottamushenkilö – AA:n palveluneuvoston jäsenen yleisnimi. Vuonna 2004 kahdeksan luottamushenkilöä on AA:n jäseniä ja kaksi ei-alkoholistia.
World Services – maailmanpalvelut (= yleispalvelut)

Sivun alkuun 

Miksi tarvitsemme Valtuustorakennetta?
Edesmennyt Bernard B. Smith, ei-alkoholisti – sittemmin palveluneuvoston puheenjohtaja ja eräs valtuustorakenteen arkkitehdeistä vastasi tähän kysymykseen erinomaisesti vuoden 1954 kokouksen avauspuheessa: ”Me emme ehkä tarvitse palveluvaltuustoa oman toipumisemme takaamiseksi. Tarvitsemme sitä pystyäksemme takaamaan toipumisen alkoholistille, joka vielä kompuroi pimeydessä ehkä vain muutaman korttelin päässä tästä huoneistosta. Tarvitsemme sitä taataksemme toipumisen lapselle joka syntyy tänään kohtalonaan alkoholismi. Tarvitsemme sitä taataksemme kahdennentoista askeleen mukaisesti pysyvän turvapaikan kaikille alkoholisteille, jotka tulevina vuosina voivat löytää AA:sta sen uudelleen syntymisen, joka palautti meidät takaisin elämään. Tarvitsemme sitä siksi, että tiedämme itse paremmin kuin kukaan muu, kuinka hirvittävän tuhoisaa on inhimillinen vallan ja kunnian himo. Meidän tulee huolehtia siitä, ettei se ei pääse koskaan pesiytymään AA:han. Se suojelee AA:ta hallitsijoilta ja estää anarkian syntymistä; me tarvitsemme sitä jotta AA ei hajoaisi samalla kun se estää liiallisen jäykistymisen. Tarvitsemme sitä jotta Alcoholics Anonymous ja vain Alcoholics Anonymous voi olla Kahdentoista Askeleen, Kahdentoista Perinteen ja kaikkien sen palvelujen perimmäinen vaalija ja tallessa pitäjä."

KOLMANNEN PERINNÖN MENETELMÄ

AA:n Kolmannen perinnön menetelmä on tietynlainen valintamenettely, jota käytetään ensisijaisesti valittaessa valtuutettuja ja ehdokkaita alueitten luottamushenkilöiksi ja
alueiden virkailijoiksi. Menetelmää on pidetty omintakeisena AA:lle ja ensisilmäyksellä se näyttää tuovan vahvan sattuman mahdollisuuden kysymyksessä, jonka pitäisi olla yksinomaan enemmistön päätöksen varassa. Käytännössä se on kuitenkin osoittanut erittäin onnistuneeksi sulkemaan pois kiistojen ja osapuoliin jakautumisen vaikutuksen, jotka näyttävät kukoistavan useimmilla poliittisilla näyttämöillä. Vaalin ”manipulointi” on tehty vaikeaksi, jollei mahdottomaksi, koska äänestäjillä on laaja valikoima ehdokkaita joista valita. Tärkeämpää on se, että toiselle sijalle jäänyttä ehdokasta, joka saattaa olla
erittäin hyvin pätevöitynyt, mutta, jolla ei ole aiempaa yleistä tukea, rohkaistaan
osallistumaan vaaliin vetäytymisen sijasta.

Kolmannen perinnön menetelmä on seuraavanlainen:

• Valintakelpoisten ehdokkaiden nimet pannaan taululle. Kaikkiäänioikeutetut (alueen tai valtuuston) äänestävät, yhdellä lipulla vaalia kohti. Jokaisen ehdokkaan äänimäärä kirjataantaululle.
• Ensimmäinen ehdokas, joka saa kaksi kolmasosaa kokonaisäänimäärästä tulee valituksi
• Luopuminen käynnistyy toisen äänestyksen jälkeen. Vähemmän kuin yhden viidesosankokonaisäänistä saneen nimi poistetaan automaattisesti jatkosta, kuitenkin kaksi eniten ääniäsaanutta säilytetään. (Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toisella sijalla tulleet jäävät ehdokkaiksi.)
• Kolmannen äänestyksen jälkeen ehdokkaat, jotka ovat saaneet vähemmän kuin yhden kolmasosan kokonaisäänimäärästä, poistetaan automaattisesti jatkosta, kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta jää jäljelle. (Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toisella sijalla tulleet jäävät ehdokkaiksi.) Mikäli yksikään ehdokas ei ole saanut kahta kolmasosaa kokonaisäänimäärästä neljännen äänestyksen jälkeen, vähiten ääniä saanut ehdokas poistetaan automaattisesti, kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta jää jäljelle. 
• Siinä tapauksessa, että äänimäärissä toisella sijalla on useampia, eniten ääniä saanut ehdokas ja kaikki toisella sijalla tulleet jäävät ehdokkaiksi. Tässä kohtaa puheenjohtaja tekee esityksen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä käsiennostolla suoritettavalla äänestyksellä ratkaistavasta viidennen ja viimeisen äänestyksen puolesta tai vastaan. 
• Jos tämä esitys häviää, äänestys on ohi ja valinta tehdään arvalla – ”menemällä hatulle” – välittömästi. Jos esitys voittaa, toimitetaan viides ja viimeinen äänestys..
• Mikäli viidennen vaalin jälkeen valintaa ei synny, puheenjohtaja ilmoittaa, että valinta tehdään arvalla (hatusta). Tässä kohtaa, vaali tavallisesti koskee vain kahta tai kolmea eniten ääniä saanutta ehdokasta.
• Kirjuri suorittaa arvonnan, ja ensimmäinen ”hatusta noussut” on valittu.

Sivun alkuun

 Luku kaksi

Ryhmä ja sen palveluedustaja
Ryhmän palveluedustaja 
Palveluedustajan tehtävä on kytkeä ryhmänsä AA-kokonaisuuteen. Hän osallistuu piirin ja alueen kokouksiin edustaen ryhmäomatunnon ääntä ja välittää ryhmän ajatukset piirin puheenjohtajalle ja valtuutetulle, joka vie ne valtuustoon. Tämä yhteydenpito on kaksisuuntainen väylä, joka velvoittaa palveluedustajan välittämään ryhmälle takaisin AA:n yhtenäisyyttä, terveyttä ja kasvua koskevat valtuuston toimintasuositukset.
Edellytykset

Kokemus osoittaa pätevimpien palveluedustajien olleen aktiivisia ryhmissään, mahdollisissa ryhmäyhteisössään tai muussa palvelutehtävässä, jossa heille on kehittynyt halu palvella. He ovat myös kohdanneet tilanteita, joissa on tarvittu kahtatoista perinnettä selvitettäessä ongelmia.
Tulevilla palveluedustajilla on jatkuvaa raittiutta tavallisesti vähintään kaksi vuotta.
Heillä on aikaa osallistua piirin ja alueen kokouksiin.
Heillä on ryhmän luottamus ja kyky kuunnella kaikkia näkökulmia.

Tehtävät

Palveluedustajat toimivat kontakteina Palvelutoimistoon ja ovat AA-luetteloissa
ryhmiensä yhteyshenkilöitä. 
Heille lähetetään Neuvoston tiedotuslehti Box 108. He pitävät ryhmänsä ajan tasalla ympäri maailman tapahtuneista AA:n toiminnoista.

AA-RYHMÄT RYHMÄN PALVELUEDUSTAJAT

He toimivat kontakteina piirin puheenjohtajaan ja aluetoimikuntaan.
He toimittavat piiriensä puheenjohtajille ajan tasalla olevat ryhmätiedot, jotka välitetään täydentämään Palvelu-toimiston luettelon tietoja.
He ovat selvillä Palvelutoimistosta ja Suomen AA-toimistosta saatavasta aineistosta – uudesta kirjallisuudesta, tiedotteista, ym. He ovat vastuussa tällaisen tiedon välittämisestä ryhmilleen.
He opettelevat kahdestatoista perinteestä ja käsitteestä kaiken, minkä voivat. Tämäkin käsikirja on tuttu samoin kirjat Kaksitoista Askelta ja Kaksitoista Perinnettä, AA tulee täysi-ikäiseksi, Maailmanpalvelun kaksitoista käsitettä sekä kirjaset ”AA-ryhmä”, ”AA:n perinteet –miten ne kehittyivät” sekä ”Kaksitoista perinnettä kuvitettuina” ja "Kaksitoista käsitettä kuvitettuina”.
He rohkaisevat ryhmää tukemaan neuvostoa, aluetta, piiriä ja paikallistoimistoja.
He osallistuvat piirin ja alueen kokouksiin. He auttavat usein aluepäivien ja konventtien suunnittelussa. Näiden tilaisuuksien jälkeen he tiedottavat ryhmissään niille, jotka eivät ole päässeet mukaan.

Toimikausi ja valintatapa

Palveluedustajan kausi on yksi vuosi ja hänet voidaan valita kahdesti uudestaan. He edustavat kotiryhmiään. Ryhmän jäsenet ovat sekä ehdottaneet että valinneet heidät. Palveluedustaja valitaan ryhmän asiakokouksessa vuoden lopussa. Tavallisesti valintaan riittää yksinkertainen enemmistö.
HUOMAUTUS: heti kun palveluedustaja on valittu, ryhmä ilmoittaa tästä piiri- ja
aluetoimikuntiin, mahdolliseen paikallistoimistoon ja valtakunnalliseen Palvelutoimistoon Helsinkiin. 
PALVELUEDUSTAJAN VARAHENKILÖ: Samanaikaisesti palveluedustajan kanssa tulisi valita varahenkilö siltä varalta, että edustaja on estynyt osallistumasta piirin tai alueen kokouksiin. Varahenkilöä tulisi kannustaa avustamaan, osallistumaan ja jakamaan palveluedustajan vastuita osallistumalla paikallisten tarpeiden mukaan piirin ja alueen kokouksiin.

Sivun alkuun

Ryhmän tiedot

Toimitettaessa tietoja piireille, alueille ja valtakunnalliseen palvelutoimistoon tulisi muistaa, että tiedot olisi lähetettävä sekä palvelutoimistoon, alueelle, piiriin ja mahdolliseen paikallistoimistoon. Vaikka paikalliset, alueelliset ja kansalliset toimistot kommunikoivat säännöllisesti, on niillä eri toiminnot ja eri postitusluettelot.
Tiedon välittämiseen valtakunnalliseen palvelutoimistoon on tehty yksinkertainen lomake. Lomake täytetään, kun ryhmä on perustettu, tai tietoihin tulee muutoksia, kuitenkin aina vuoden lopussa. Lomake on myös sivulla www.aasuomi.fi

Luku kolme

Piiri ja piirin puheenjohtaja
PIIRI
Piiri on maantieteellinen yksikkö, joka käsittää oikean määrän ryhmiä, jotta piirin
puheenjohtaja kykenee pitämään taajasti yhteyttä ryhmiin ja oppii tuntemaan niiden ongelmat ja löytämään tavat auttaa niitä kasvuun ja hyvinvointiin.
Useimmilla alueilla piiriin kuuluu kuudesta 20:een ryhmää. Suurkaupunkien piireissä määrä on tavallisesti 15:stä 20:een, kun taas maaseudun ja lähiöiden piireissä määrä voi olla niinkin pieni kuin viisi.

PIIRIN PUHEENJOHTAJA

Piirin puheenjohtaja on olennainen linkki valtuuston kokoukseen. Piirin kaikkien ryhmien palveluedustajista koostuvan piirikokouksen johtajana piirin puheenjohtaja on altis piirin ryhmäomalletunnolle. Aluetoimikunnan jäsenenä hän pystyy välittämään piirin ajatukset valtuutetuille ja toimikunnalle.

Edellytykset

Piirin puheenjohtaja on tavallisesti palvellut ryhmän palveluedustajana ja muiden ryhmien palveluedustajat ovat valinneet hänet vastaamaan piirin toiminnoista. Jos henkilö on nykyinen ryhmän palveluedustaja, hänen tilalleenpitäisi valita uusi palveluedustaja.
Piirin puheenjohtajalla pitäisi olla vähintään kolme vuotta raittiutta, jotta hän
olisi valintakelpoinen valtuutetuksi.Hänellä on myös oltava tarpeeksi aikaa ja
tarmoa palvellakseen piiriä hyvin.

Tehtävät

• Piirin puheenjohtajan työ on ensisijaisesti kaksisuuntaista kommunikointia. Piirin
• puheenjohtaja:
• osallistuu kaikkiin piirin kokouksiin ja aluekokouksiin
• ottaa vastaan ryhmien palveluedustajien välittämiä raportteja ja käy usein
  henkilökohtaisesti tapaamassa piirin ryhmiä
• pitää säännöllisesti piirin kaikkien ryhmien palveluedustajien kokouksia
• auttaa valtuutettua kattamaan koko alueen, mikä voisi valtuutetulle olla
  mahdotonta kulkemalla ryhmästä toiseen
• auttaa valtuutettuja kokoamaan AA:n luetteloihin ajoissa tietoja ryhmistä
• pitää ryhmien palveluedustajat tietoisina valtuuston toimista järjestämällä
  tilaisuuksia, joissa valtuutettu selostaa valtuuston raporttia tai joskus
  raportoi itse, jos valtuutettu ei pääse tulemaan, ja kutsuu valtuutetun piirin
  säännöllisiin kokouksiin
• varmistuu, että ryhmien palveluedustajat ovat perehtyneet tähän palveluoppaaseen, Maailmanpalvelun kahteentoista käsitteeseen, neuvoston tiedotuslehteen Box 108, suuntaviivoihin ja muuhun palvelumateriaaliin
• auttaa ryhmien palveluedustajia laatimaan ryhmille mielenkiintoisia
  raportteja ja kannustaa heitä tuomaan uusia AA:n jäseniä palvelutehtäviin
• pitää ryhmät tietoisina valtuuston hyväksymistä kirjoista ja lehtisistä
• järjestää palvelutehtävistä työpajoja tai jakamisistuntoja
• pitää säännöllisesti yhteyttä piirin varapuheenjohtajaan ja valtuutettuun, lähettää piirin pöytäkirjat valtuutetulle ja tämän varahenkilölle ja toisiin piireihin
• saattaa perinneongelmat valtuutetun tietoon
• käy säännöllisesti puhumassa (uusille ja vanhoille) ryhmille palvelutyön vastuista

Sivun alkuun

.

Kausi, valintakelpoisuus ja vaalimenetelmä

Piirin puheenjohtajan kausi on yksi vuosi ja hänet voidaan valita kahdesti uudestaan.
Piirien puheenjohtajat valitaan tavallisesti vuoden lopussa. Valinta pitäisi ajoittaa ennen alueen valtuutetun valintaa.
Useimmilla alueilla ehdokkaan aluetoimikunnan virkailijaksi tai valtuutetuksi on oltava piirin puheenjohtaja ollakseen valintakelpoinen. Jos on tarpeen, piirin puheenjohtajan valintakokous voidaan pitää välittömästi ennen aluekokousta samassa paikassa kuin aluekokous on.
Kautensa päättävä piirin puheenjohtaja johtaa vaalikokouksen.
Aluekokouksen tai piirin pitäisi päättää valintamenetelmästä.

Tässä joitakin vaihtoehtoja:
• jotkin piirikokoukset sallivat kaikkien piirikokoukseen osallistuvien jäsenten
äänestää piirin vaaleissa
• jotkin piirit antavat vain ensimmäistä, toista ja kolmatta vuottaan aloittavien
palveluedustajien äänestää, mutta myös kolmannen vuoden lopettavat
ovat valintakelpoisia.

Piirin puheenjohtajan ja ryhmien palveluedustajien lisäksi moneen piirikokoukseen kuuluvat myös piirin puheenjohtajan varahenkilö, sihteeri ja rahastonhoitaja ja muut virkailijat tai palvelutoimikuntien puheenjohtajat. Joskus nämäkin ovat äänioikeutettuja jäseniä, jotka voidaan valita piirin puheenjohtajaksi.
Vaali suoritetaan joko suljetuilla lipuilla tai kättä nostamalla ja valintaan riittää
enemmistö. Piiri voi myös valita Kolmannen perinnön menetelmän, jossa vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö.

Piirin varapuheenjohtaja

Jos piirin puheenjohtaja eroaa tai ei kykene palvelemaan mistä syystä tahansa,
varapuheenjohtaja astuu tehtäviin. Tavallisesti tämä valitaan samalla kerralla ja samalla menetelmällä kuin piirin puheenjohtaja. Piirin varapuheenjohtajia pitäisi kannustaa auttamaan, osallistumaan ja jakamaan piirin puheenjohtajien tehtäviä piirissä ja alueen kokouksissa.

Piirijaon uusiminen

Kun ryhmien määrä kasvaa ja piirin puheenjohtajalle tulee liian vaikeaksi
kommunikoida niiden kaikkien kanssa, pitäisi perustaa uusia piirejä. piiri jakautuu kahteen tai useampaan piiriin, joista jokaisella on oma puheenjohtaja
Hyvä ryhmien, piirien ja alueiden välinen kommunikointi ja yhteistyö on
tärkeä, kun piirejä järjestetään uudelleen tai tehdään muita muutoksia piirin
rakenteeseen. On olemassa paljon muunnelmia, mutta päämäärä on
sama: säilyttää kasvu piiritasolla.

Sivun alkuun

Luku neljä

Aluekokous ja toiminnat

Anonyymien Alkoholistien valtuustoalueet ovat Pohjoinen (3 valtuutettua),
Läntinen (2 valtuutettua), Itäinen (1 valtuutettu) ja Eteläinen (2 valtuutettua) alue ja lisäksi Pääkaupunkiseutu (6 valtuutettua) ja Ruotsinkieliset Suomessa (2 valtuutettua).
Valtuutettuja on yhteensä 16.

Pohjoinen alue

Pohjoisella alueella toimii Oulun piiri.

Läntinen alue

Läntinen alue käsittää Länsi-Suomen läänin. Alueeseen kuuluu keväällä 2005 kolme piiriä:
Keski-Suomen piiri, Rannikon piiri, Varsinais-Suomen piiri.
Keski-Suomen piirin ryhmät ovat Jyväskylässä ja ympäristössä, Rannikon piirin ryhmät Turussa ja Raisiossa ja Varsinais-Suomen piirin ryhmät Turussa ja Salossa.
Keski-Suomen piiri kokoontuu ryhmien tiloissa.
Rannikon ja Varsinais-Suomen piirit kokoontuvat pääasiassa Turun paikallistoimiston (Palvelevat Alkoholistit ry) tiloissa ja käyttävät jonkin verran sen palveluita. Piirit hoitavat vain yhteisiä, kaikkia Suomen AA-ryhmiä koskettavia asioita ja Turun paikallistoimisto hoitaa paikalliset tehtävät: sanomanviemisen, tiedottamisen, auttavan puhelimen jne.
Alueessa ei ole toimikuntia. Virkailijoiksi on nimetty puheenjohtaja, sihteeri ja
rahastonhoitaja. Alue kokoontuu harvoin, pääsiassa vaalikokouksiin ja valtuustokokouksenmjälkeisillä aluepäivillä.

Itäinen alue

Itäinen alue käsittää Itä-Suomen läänin ja siellä on (kaksi) kolme piiriä:
Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo.

Eteläinen alue

Eteläinen alue käsittää Etelä-Suomen läänin Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Siellä toimii Pohjois-Kymen piiri.

Pääkaupunkiseutu

Pääkaupunkiseutu käsittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ja siellä on neljä piiriä:
Helsinki I, Kanta-Helsinki, Espoo ja Länsi-Vantaa.
Aluetoimikuntaan kuuluvat alueen puheenjohtaja, piirien puheenjohtajat (4) , toimikuntien puheenjohtajat (3), sihteeri, rahastonhoitaja, toimistonhoitaja ja valtuutettujen edustaja.
Helsingin piirit kokoontuvat Palvelukeskus Kolmio ry:n tiloissa, Espoon ja Länsi-Vantaan piirit kokoontuvat ryhmätiloissa.
Pääkaupunkiseudun alueella on kolme toimikuntaa: tiedotustoimikunta, lehtitoimikunta ja vastauspalvelun toimikunta.

Ruotsinkieliset Suomessa

Ruotsinkielisiin Suomessa kuuluu ryhmiä eri puolilta Suomea. Alueella on puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja.
Helsingin ja Turun paikallistoimistot toimivat itsenäisesti paikallisten AA-ryhmien tukemina palvelurakenteen ulkopuolella.
Valtuutettu valitaan aina alueelta. Hän on valtuustorakenteen keskeinen vaikuttaja: hänen kauttaan kulkee tie valtuustoon ja sieltä maanlaajuiseen AA:han ja piirien puheenjohtajien ja ryhmien palveluedustajien kautta paikalliseen toimintaan.

Sivun alkuun

ALUEKOKOUS

Alueen ryhmien palveluedustajien ja aluetoimikunnan (kts. luku viisi) kokous on
aluekokous. Se on valtuustorakenteen päävaikutin – demokraattinen ääni, kun yhteisö ilmaisee itseään. Aluekokoukset ovat aluetoimikunnan vastuulla ja puhetta johtaa alueen puheenjohtaja. Laajoilla alueilla piirit hoitavat joitakin seuraavaksi mainituista tehtävistä.
Alueen vaalikokous pidetään joka vuosi ja siinä valitaan yksi tai kaksi valtuutettua.
Aluetoimikunnan virkailijan kausi on yksi vuosi ja henkilön voi valita kahdesti uudelleen. Alueen vaalikokous ajoitetaan piirien puheenjohtajien valinnan jälkeen ennen maaliskuun 1. päivää. Kokouksessa valittu valtuutettu aloittaa kautensa seuraavan heinäkuun alusta eikä vielä osallistu kevään valtuustokokoukseen.

Kokoonpano 

Aluekokous koostuu ryhmien palveluedustajista, piirien puheenjohtajista
ja alueen virkailijoista. Kuka tahansa AA:n jäsen voi tulla tarkkailijaksi ja monilla
alueilla jäseniä kehotetaan seuraamaan kokousta ja siten kannustamaan heitä
aktiivisiksi palveluun.

Äänioikeus

ALUEEN MENETTELYTAVAT: Yhdenmukainen käytäntö ei ole suinkaan pakollinen. On tärkeää, että alue kirjoittaa hyväksymänsä menettelytavat suuntaviivoiksi.
Valtuutettujen palvelukausi on kolme vuotta. Ryhmien palveluedustajien, aluetoimikunnan jäsenten (siis myös piirien puheenjohtajien) kausi on yksi vuosi ja heidät voidaan valita kahdesti uudelleen. Äänioikeus on palveluedustajilla ja aluetoimikunnan jäsenillä.
Menettelytapojen pitäisi vastata sellaisiin usein esiintyviin kysymyksiin kuin: Ovatko myös entiset aluetoimikunnan jäsenet vaalikelpoisia? Kuinka pian perustamisen jälkeen ryhmä saa äänestää? Ryhmän palveluedustajan tai varahenkilön tulisi osallistua kokoukseen.
Aluekokouksen on myös päätettävä onko vankila- ja sairaalaryhmän edustajalla samat oikeudet kuin muiden ryhmien palveluedustajilla.

Omavaraisuus

AA:n palvelemisesta ei makseta millään tasolla mitään, mutta ei siitä kuulu myöskään joutua maksamaan. Kun laajalla alueella ryhmä lähettää edustajansa aluekokoukseen, voi matka olla pitkä ja kestää kauan. Ryhmän tulee keskustella ainakin matkakustannusten korvaamisesta halvimman kulkuneuvon mukaan. Samoin piirin tulee miettiä ennen virkailijoiden valintaa, tuleeko näiden toistuvista matkoista merkittäviä kustannuksia ja tarjoutua korvaamaan sellaiset.
Alue maksaa valtuutetun kustannukset luvun viisi kohdan Taloudellinen tuki mukaan.

Tyypillinen vaalikokous

Vaalikokoukset pidetään joka vuosi ja valtuutetut valitaan Valtuuston Peruskirjan mukaan kolmeksi vuodeksi ja alueen muut virkailijat valitaan vuodeksi kerrallaan ja voidaan valita kahdesti uudelleen. Kokouksen kulku etenee yleensä seuraavasti:
1. Puheenjohtaja avaa kokouksen hetken hiljaisuudella ja Tyyneysrukouksella.
2. Valtuutetut, virkailijat, piirien puheenjohtajat ja ryhmien edustajat raportoivat edellisen kokouksen jälkeiset tapahtumat.
3. Puheenjohtaja selostaa vaalimenettelyn ja alueen suuntaviivojen mukaiset
aluekokouksen äänioikeutetut ja kysyy sille hyväksynnän. Valtuutetut
valitaan tavallisesti ensin, sitten varavaltuutettu, puheenjohtaja, sihteeri,
rahastonhoitaja jne.
4. Valtuutetut valitaan Kolmannen Perinnön menetelmällä. Kokoukselle luetaan tai taululle kirjoitetaan vaalikelpoisten aluetoimikunnan jäsenten nimet (suositellaan koko nimen käyttöä) ja piirit. Vaalikelpoisia voivat olla nykyiset tai
entiset aluetoimikunnan jäsenet. Puheenjohtaja kysyy onko joku estynyt palvelemasta ja jos on, poistaa henkilön nimen. 
Sihteeri luettelee äänioikeutetut.
Lippuäänestyksen paperit ja kynät jaetaan.
Kaksi jäsentä, joilla ei ole äänioikeutta, valitaan äänten laskijoiksi.
Kirjoitetut äänestysliput taitetaan, kerätään ja annetaan äänten laskijoille ja äänet
kirjoitetaan taululle.
5. Varavaltuutettujen määrä ja toimikaudet määrätään alueen suuntaviivoissa. Lopuksi valitaan alueen virkailijat.
6. Puheenjohtaja kehottaa sihteeriä lähettämään aluekokouksesta raportin valtuutetun, virkailijoiden, aluetoimikunnan jäsenten ja ryhmien palveluedustajien nimien kanssa Palvelutoimistoon. Valtuutetut aloittavat kautensa heinäkuun 1. päivästä, muut vaalikokouksen jälkeen.
7. Puheenjohtaja päättää kokouksen.

Muu kuin vaalikokous

Tällainen kokous pidetään usein aluepäivien yhteydessä. Laajat alueet pitävät
aluekokouksia harvoin ja piirit hoitavat tässä kuvattuja asioita. Muun kuin vaalikokouksen esityslista voisi olla seuraavan kaltainen:
1. Hetken hiljaisuus ja Tyyneysrukous.
2. Ajankohtaiset asiat: puheenjohtaja, valtuutetut, virkailijat.
3. Piirien puheenjohtajien puheenvuorot piirikokouksista, piirien ongelmista,
kasvusta jne.
4. Ryhmien palveluedustajien hetki – palveluedustajien ideoita, mielipiteitä ja
ehdotuksia.
5. Jakamisistunto.
6. Tiedotuslehden toimittajan puheenvuoro.
7. Palvelutoimiston raportit.
8. Paikalliset ongelmat, ideat ja suositukset.

Sivun alkuun

PÖYTÄKIRJOJEN LÄHETTÄMINEN PALVELUTOIMISTOON.
Valtakunnallinen palvelutoimisto arvostaa saamiaan alueen pöytäkirjoja, jakamisistuntojen ja työpajojen muistiinpanoja ja kirjeitä kokouksista tai valmiita lehtiartikkeleita. Tämä auttaa toimistoa pysymään ajan tasalla siitä, mitä alueilla tapahtuu ja jakamaan ratkaisuja löytäneiden alueiden kokemuksia niille joilla on ongelmia.

ALUEEN TOIMINNAT
Suomen alueet ovat laajoja. Joillakin alueilla piirit ja paikallistoimistot voivat hoitaa
parhaiten joitakin seuraavista toimista. Kuitenkin valtuutettu valitaan aina alueelta.
Apua vuosittaiseen valtuustokokouksen ohjelmaan 
Jokaisella AA:n jäsenellä on jotain sanottavaa toveriseuran nykytilaan ja tulevaisuuteen –  ja AA:n hyvinvointi on keskeistä jokaisen valtuustokokouksen työjärjestyksessä. Siten yksi aluekokouksen (tai piirikokouksen) tärkeimpiä ohjelmakohtia on hyvä näkemys, mikä voisi auttaa AA:ta laveasti. Jokin ongelma voi näyttää ominaiselta vain yhdelle alueelle, mutta on hämmästyttävää kuinka monen havaitaan olevan yhteistä AA:n joka nurkassa kunhan niistä on laajasti keskusteltu. Aluekokoukset ja piirikokoukset ovat ideaalinen hetki havaita,
mitkä ongelmat ja ratkaisut on koettu AA-ryhmissä kaikkialla. Aluekokous on elintärkeä osa kommunikaation kulkua yksityiseltä jäseneltä valtuustokokoukseen. Moni valtuustokokouksen työjärjestyksen kohdista seuraa AA:n jäseneltä ryhmän palveluedustajan, piirin ja alueen kautta kulkevaa polkua. Valtuustokokouksen jälkeen aluekokoukset ja piirikokoukset ovat tilaisuuksia, joissa voi kuulla täydelliset selostukset valtuustokokouksen tapahtumista, joissa voi tehdä kysymyksiä valtuutetuille ja joissa voi päättää, mikä kaipaisi huomiota tulevissa valtuustokokouksissa.

Jakamisistunnot 

Jakamisistunnossa jokaisella on mahdollisuus käyttää kokemuksensa, voimansa ja toivonsa tuodakseen esiin ideoitaan ja mielipiteitään AA:n hyvinvoinniksi. Istunto voidaan sijoittaa minne tahansa, mille henkilöryhmälle tahansa ja se on erityisen sovelias aluekokouksiin ja piirikokouksiin. Sen muoto on tarkoitettu vetämään ideoita esiin jopa kaikkein ujoimmasta osanottajasta ja estämään äänekkäimpiä hallitsemasta kokousta. Jokainen kertoo mielipiteensä eikä hänen tarvitse sitä koskaan puolustaa. Puheenjohtaja tai vetäjä toimii pikemminkin ajan valvojana kuin osanottajana. Näin se toimii: Oletetaan, että aiheena on "Miten saadaan AA:laiset innostumaan laajemmin yleispalveluista?"
Kellolla ja äänekkäällä soittokellolla varustautunut vetäjä lukee kysymyksen ja kertoo säännöt. Jokainen henkilö voi puhua tietyn ajan ( puolitoista tai kaksi minuuttia on tyypillistä – mitä ryhmä nyt päättääkin). Tavallisesti kenenkään ei anneta puhua kahdesti samasta aiheesta ennen kuin kaikki halukkaat ovat puhuneet. Vetäjä jatkaa kunnes aihe on käyty täysin läpi.
Joku jäsenistä kirjoittaa kokouksen olennaiset asiat muistiin, näistä muistiinpanoista voivat aluetoimikunnan virkailijat, piirien puheenjohtajat ja ryhmien palveluedustajat saada hyviä ideoita.

HYVIÄ AIHEITA JAKAMISISTUNTOIHIN:
Paikalliset olosuhteet ravitsevat aina hedelmällistä istuntoa.
Kun osanotto ryhmän kokoukseen on laimentunut, mitä korjauksia voidaan tehdä? Miten toiset ryhmät voivat auttaa?
Kummitoiminta … AA:n käsi.
Ryhmäomatunto … AA:n ääni.
palvelutoimiston palvelut: mitä apua ryhmät tarvitsevat ja haluavat?
Kuinka hyödyllinen on lehti Box 108 ja muut palvelut? Miten niistä
saadaan käyttökelpoisempia?
Tukevatko ryhmät paikallista, piirin, alueen ja neuvoston palveluita? Jos
ei, miksi ei?

Alueen arkistot

Kun aikanaan kirjoitetaan valtuustorakenteen historiaa, ovat alueiden hyvät arkistot arvokkaita. Kirjallinen aineisto (lehdet, lehtiset, kirjoitukset ja valokuvat) sekä toiminnassa mukana olleiden vanhojen jäsenten haastattelujen ääninauhat tai kirjoitetut muistiinpanot ovat tutkijoiden mieleen.

Alueen uutis- ja tiedotuslehdet
Tiheästi asutettujen alueiden aluetoimikunnat tai paikallistoimistot julkaisevat uutis- ja tiedotuslehteä. Niissä voi olla AA:n paikallisia uutisia, ryhmien ja toimikuntien tiedotuksia,
ilmoituksia vuosipäivistä ja AA:n kirjallisuuden lainauksia. Kuten useimmissa AA:n palvelutehtävissä on havaittu oikeaksi perustaa toimikunta (pikemmin kuin yksi tai kaksi henkilöä) vastaamaan muodosta, suunnittelusta ja sisällöstä.
Paikallisten AA-julkaisujen on sallittu esittää sanonta, lause tai lyhyt kappale poimittuna AA-kirjallisuudesta kuten Iso Kirja, Alcoholics Anonymous, Kaksitoista Askelta ja Kaksitoista Perinnettä, AA Palvelukäsikirja ja valtuuston hyväksymät lehtiset ilman edeltävää kirjallista pyyntöä tehdä näin. Kun näin tehdään, pitäisi liittää huomautus luvallisesta lainaamisesta, koska AA:n kirjallisuuden julkaisuoikeudet on suojattu. Kirjan tai pamfletin tekstilainauksen jälkeen huomautusrivin pitäisi kuulua: Lainaus teoksesta (kirjan nimi, sivun numero), A.A. World Sevices, Inc. luvalla. Tämä koskee vain alkuperäistä
englannin kielistä kirjallisuutta. Suomenkielisen teoksen huomautusrivin pitäisi kuulua:
Lainattu teoksesta (kirjan nimi, sivun numero) ja kustantaja (esim. Suomen AA-kustannus ry).
AA:n määritelmän tekijänoikeus on A.A. Grapevinella. Sen ja jokaisen Grapevinesta lainatun artikkelin ja kuvan jälkeen pitäisi liittää seuraavat sanat: lainattu Grapevinesta (numero). Julkaistu A.A. Grapevine, Inc. luvalla. Suomennosten julkaisuoikeus on Suomen AA-kustannus ry:llä. Jokaisen lainatun artikkelin jälkeen pitäisi liittää: Lainattu teoksesta (kirjan nimi, sivun numero) ja kustantaja.
Jokainen toveriseuran ryhmä tai piiri on vapaa käyttämään ympyrää ja kolmiota
uutislehdissään, kokouslistoissaan tai muussa AA-aineistossa. On huomattava, että Suomen AA-kustannus ry on rekisteröinyt tiettyjä logoja (mm. ympyrän sisällä oleva kolmio) ja niiden käyttöön on lupa saatava siltä.

Työskentely paikallistoimistojen kanssa [2, sivu S37]
Yleispalvelutoimikunnilla ja paikallistoimistoilla on perinteisesti erilaiset tehtävät.
Paikallistoimistot tuottavat paikallisia palveluja ja yleispalvelutoimikunnat toimivat
valtuuston kautta AA-ryhmien ja AA:n palveluneuvoston linkkinä. Näin nämä kaksi erillistä,
ja elintärkeätä palvelurakennetta (paikallistoimisto ja palveluvaltuustorakenne) esiintyvät
rinnakkain ja tekevät monilla alueilla sopusointuista yhteistyötä.

Esimerkkejä paikallistoimistojen palveluista:
1. Kahdennentoista askeleen kutsujen vastaanotto, järjestely ja toteutus.
2. Vastaus AA:ta koskeviin kyselyihin.
3. Paikallisten tiedotustoimikuntien perustaminen.
4. Paikallisten sairaaloiden ja hoitolaitosten tietojen toimittaminen
alkoholisteille.
5. Paikallisten AA:n kokousluetteloiden julkaiseminen.
6. Uutislehden julkaiseminen.
7. Valtuuston hyväksymän AA-kirjallisuuden tilaaminen, myyminen ja
jakeleminen.

Valtuustorakenne puolestaan on menetelmä, jonka kautta kaikki piirin ja alueen AA-ryhmät voivat kommunikoida mahdollisimman tehokkaasti keskenään sekä myös neuvoston ja palvelutoimiston kanssa asioista, jotka koskevat koko AA:ta. Näihin kuuluvia periaatteita ovat: valtuuston hyväksymä kirjallisuus, AA:n julkinen tiedottaminen, AA:n yhteistyö ammattiryhmien kanssa, AA:n toiminta hoito- ja rangaistuslaitoksissa, AA:n talous, ja luottamushenkilöiden valinta palveluneuvostoon.

Alueen ja koko maan AA-päivät

AA-päivät ovat AA-kokousten erikoislaji – tavallisesti viikonlopun kestäviä.
AA-Suuntaviivoja "Konferenssit ja konventit" on saatavissa palvelutoimistosta.

Sivun alkuun

Luku viisi

Aluetoimikunta
Aluetoimikunta on ehkä enemmän kuin mikään muu AA:n ihmisryhmä vastuussa
valtuustorakenteen terveydestä ja siten AA:n toveriseuran kasvusta ja harmoniasta. Jos ryhmien palveluedustajat ovat välinpitämättömiä, jos piiristä puuttuu sopusointu, jos julkisessa tiedottamisessa tai muussa palvelussa on vaikeuksia, piirin puheenjohtaja tiedostaa sen ja voi kääntyä koko toimikunnan puoleen saadakseen apua.
Aktiivinen toimikunta osallistuu kaikkiin palveluongelmien ratkaisuihin: onko kokemus jaettu ryhmille? Kulkeeko AA:n sanoma sairaaloihin, vankiloihin, poliisilaitoksille ja parantoloihin? Onko AA informoinut hyvin tiedotusvälineitä ja ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään kärsiviä alkoholisteja? Vieraillaanko ja autetaanko uusia ryhmiä ja yksinäisiä AA:laisia? Muutamat Suomen alueista ovat laajoja ja piirit hoitavat osan seuraavassa mainituista tehtävistä – ainakin toistaiseksi.

Kokoonpano
Toimikunnan perustana ovat kaikki piirin puheenjohtajat, alueen virkailijat ja alueen palvelutoimikuntien puheenjohtajat. Toimikunnan ja ryhmien välisen hyvän
tiedonvälityksen takia on oltava riittävästi piirejä ja niiden puheenjohtajia. Jos piirin
puheenjohtaja on poissa, varapuheenjohtaja on äänioikeutettu.
Joillakin alueilla edelliset valtuutetut palvelevat toimikunnassa joko äänioikeutettuina tai ilman, toisissa taas lopettava valtuutettu on toimikunnan jäsen, äänioikeutettuna tai ilman.
Edellisten valtuutettujen asema perustuu aluekokouksen ryhmäomatuntoon.

Puheenjohtaja
TEHTÄVÄT: puheenjohtaja vastaa aluekokousten joustavasta kulusta, neuvottelee toimikunnan kanssa ennen päivämäärien ja kellonaikojen
päättämistä, varmistuu, että kaikki ryhmät on luetteloitu, neuvottelee ohjelmasta
virkailijoiden ja piirien puheenjohtajien kanssa ja johtaa puhetta
aluekokouksissa.
EDELLYTYKSET: puheenjohtajalla pitäisi olla vakaa raittius (vähintään kolme
vuotta) ja kokemusta ryhmän, paikallistoimiston tai alueen palvelemisesta. Alueen puheenjohtajan pitää perinpohjin ymmärtää ja kunnioittaa askelia, perinteitä ja käsitteitä ja omata näistä paljon kokemusta, joka on hankittu soveltamalla näitä ohjeita paikallisiin ongelmiin. Viestintäkyky, johtamistaito ja tuntuma alueen paikallisiin toivomuksiin ovat myös tärkeitä.

SUOSITUKSIA ALUEKOKOUSTEN JOHTAMISEKSI:

juoheasti etenevä kokous on paljolti puheenjohtajan kykyjen varassa. Seuraavien suositusten pitäisi auttaa:

• Pidä esitykset selkeinä. Jos ehdotuksia tehdään, varmistu että se on
  esitetty selkeästi ja rajattu niin, että kaikki tietävät minkä puolesta tai
  mitä vastaan äänestävät.

• Pysy vaaleissa tiukasti Kolmannen perinnön menetelmässä, estä
  poikkeamiset siitä.

• Yksinkertaisissa tapauksissa äänten enemmistö riittää – jopa
  "kokouksen henki" voi joskus ohittaa äänestyksen. Sellaisissa
  tapauksissa puheenjohtaja kysyy: "Onko kokous sitä mieltä, että …?"

• Jos vastustusta ei ilmene, esitys on ilmeisesti hyväksytty.
  Kokoukset voivat olla melko epämuodollisia, mutta koko kokouksen
  huomion pitäisi olla kerrallaan yhdessä aiheessa ilman, että yksityiset
  keskustelut sitä häiritsevät.

• Aluekokous päättää itse omista suuntaviivoistaan ja puheenjohtajan
  tulisi olla varma siitä, että kaikki jäsenet ovat selvillä palveluoppaan
  voimassaolevista menetelmistä. Jos jäsenet haluavat tehdä muutoksen
  suuntaviivoihin, se pitäisi tehdä ennen äänestystä tai ennen vaalia.

Sihteeri
TEHTÄVÄT: sihteeri kirjoittaa alueen pöytäkirjat, ylläpitää suuntaviivat ja postitusluettelot.
Hän lähettää aluekokousten pöytäkirjat myös muille alueille ja palvelutoimistoon. Hän ylläpitää "sihteerin kansiota" ja luovuttaa sen aikanaan seuraavalle sihteerille.
EDELLYTYKSET: Sihteerillä pitäisi olla ainakin kaksi vuotta keskeytymätöntä raittiutta. Osallistuminen ryhmän tai paikallistoimiston palveluun tai yleispalveluihin on hyödyksi.
Samoin on kokemus tavallisessa toimistotyössä ja tietokoneiden tuntemus on avuksi.

Rahastonhoitaja
TEHTÄVÄT: rahastonhoitaja huolehtii alueen tileistä ja kirjanpidosta ja raportoi
aluekokouksessa ja aluetoimikunnassa. Hän kannustaa ryhmiä avustamaan aluetta ja neuvostoa.
EDELLYTYKSET: rahastonhoitajan pitäisi olla vastuuntuntoinen henkilö, jolla on kestävä raittius. Hänen tulisi olla tarpeeksi järjestelmällinen tehdäkseen hyvät muistiinpanot ja kokemus tilien hoidosta on avuksi. Vakuuttavuus, päättäväisyys ja diplomatia auttavat rahastonhoitajaa tehtävässään.

Muut virkailijat
Aluetoimikunnassa on tavallisesti myös muita virkailijoita, jotka vastaavat toimikunnalle erikoistoiminnoista. Esimerkkeinä mainittakoon tiedotustoimikunnan puheenjohtajat, jotka johtavat alueen julkisen tiedottamisen toimikuntia, vankila- ja hoitolaitostoiminnan

puheenjohtajat, jotka johtavat tätä elintärkeää kahdennentoista askeleen työtä,
talousasiain puheenjohtaja, joka kannustaa alueelle ja neuvostoon kohdistuvaa
omavaraisuutta, ja muut alueen tarpeisiin nimitetyt virkailijat ja vastuuhenkilöt.

Entiset valtuutetut
AA:lla on vanhoissa valtuutetuissa kokemuksen rikkaus. AA:n kierron periaate estää valtuutettuja jäämästä tehtäviinsä tai palaamasta uudestaan valtuutettuina, mutta entisten valtuutettujen tehtävä on seurata asioita, mikä yhdistää heidät alueen toimintoihin ja tuo alueelle heidän kokemuksensa maanlaajuisesta AA:sta, mutta jättää aluetoimikunnille ja uusille valtuutetuille vapauden toimia.
Suositellaan, etteivät entiset valtuutetut ryhtyisi ryhmien palveluedustajiksi tai piirien puheenjohtajiksi, vaan etsisivät muita keinoja osallistua alueen palvelemiseen. Joillakin alueilla he palvelevat aluetoimikunnassa. Heitä kutsutaan neuvottelemaan tai erikoistehtäviin, kuten johtamaan jakamisistuntoja, puhumaan erikoiskokouksiin, joissa informoidaan jäseniä maailmanlaajuisesta AA:sta tai johtamaan työpajoja tai uusien palveluedustajien koulutuskokouksia. Alueen puheenjohtaja voi nimetä heidät julkisesta tiedottamisesta vastaavaksi puheenjohtajaksi tai käyttää heitä laajentamaan valtuuston hyväksymän kirjallisuuden leviämistä.

Taloudellinen tuki
ALUEEN KULUT: alueella on tietysti postituksen, puhelimien ja mahdollisten
tiedotuslehtien rutiinikulut. Valtuutettu tarvitsee rahaa huhtikuussa valtuuston kokoukseen.
Jokainen alue pyrkii lähettämään valtuutettua kohti valtuustokokouksessa sovitun
euromäärän palvelutoimistolle auttaakseen peittämään vuosittaisen valtuustokokouksen kustannuksia. (Maksu on lähetettävä viimeistään kunkin vuoden huhtikuun 1. päivään mennessä – palvelutoimisto muistuttaa lehdessään Box 108.)
TUKEMISEN MENETELMÄT: seuraavassa on joitakin keinoja säilyttää alue vakaana ja tehokkaana:
 alueet keräävät aluekokouksissa ja piirikokouksissa.
 ryhmät avustavat neuvostoa, aluetta, piiriä ja paikallistoimistoa.
 alueet ottavat vastaan avustuksia aluepäivien rahastoista.

Sivun alkuun

Luku kuusi

Valtuutettu

Valtuutetulla on paljon toimikuntansa työtä koko vuoden ja se on vaativaa, koska hän palvelee koko Suomen AA:ta. Hänellä on puhe- ja äänioikeus kaikkiin valtuustossa käsiteltäviin asioihin ja hän voi näin tuoda alueensa ryhmäomantunnon valtuustoon.
Kuitenkaan hän ei ajattele asioita vain oman alueensa kannalta, vaan kuultuaan kaikkia näkökantoja ja saatuaan kaiken tiedon äänestävät koko Suomen AA:n hyväksi.

Velvollisuudet:
Vaikkakin huippukohta on valtuustokokous, valtuutetun työ on ympärivuotista ja käsittää valtuustorakenteen kaikki tasot. Valtuutetun tulee:
– osallistua valtuustokokoukseen huhtikuussa täysin valmistautuneena. Valintansa jälkeisestä heinäkuusta lähtien jokainen valtuutettu merkitään palvelutoimiston postitusluetteloon.
– kertoa valtuustokokouksen toimintasuosituksista aluetoimikunnan ja ehkä myös kotipiirinsä puheenjohtajalle ja kannustaa heitä viemään tätä tietoa ja valtuutetun innoitusta eteenpäin ryhmiin, paikallistoimistoihin. Suomen alueet ovat yleensä liian laajoja hoidettavaksi henkilökohtaisesti, joten valtuutettu pyytää piirien puheenjohtajia keventämään taakkaansa.
– auttaa aluetoimikuntaa järjestämään taloudellista tukea alueelle ja neuvostolle
– tarttua ohjaksiin ratkaistaessa AA:n perinteitä koskevia paikallisia ongelmia.
– muistuttaa ryhmien palveluedustajia, että nämä kertoisivat ryhmille ja yksittäisille AA:laisille valtuustojen hyväksymästä kirjallisuudesta.
– tehdä palvelutoimiston kanssa yhteistyötä tietojen välittämisessä– esim. varmistamalla, että päivitetyt tiedot saapuvat ajoissa ennen luetteloiden määräaikojen umpeutumista.
– vierailla alueen ryhmissä ja piirikokouksissa milloin vain mahdollista.
– työskennellä tiiviisti ja jakaa kokemusta piirien puheenjohtajien ja alueen virkailijoiden kanssa läpi vuodenkantaa lisääntynyttä vastuuta, jos alueen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja estyvät palvelemasta. Jos aluetoimikunta ei toimi tehokkaasti, valtuutettu voi ryhtyä aloitteelliseksi tervehdyttääkseen tilanteen.
– pitää varavaltuutettu täysin ajan tasalla ja aktiivisena niin, että varavaltuutettu voi korvata valtuutetun hätätilanteessa.
– työskennellä vastavalittujen valtuutettujen kanssa välittääkseen eteenpäin perustietoa valtuustokokouksen tapahtumista ja ongelmista.
– kirjoittaa alueen toiminnasta vuosiraportin kaksi kuukautta ennen valtuustokokousta.

Palveluaika
Alueet valitsevat palveluvaltuutettunsa ja heille varahenkilöt. Alue valitsee
palveluvaltuutettunsa palvelemaan 3 vuoden ajaksi. Jos palveluvaltuutettu ei voi
osallistua kokoukseen, edustaa hänen tilallaan valittu varahenkilö, Jokainen
vajaan kauden palvellut voidaan valita varsinaiseksi palveluvaltuutetuksi
myöhemmin. Palveluvaltuutetun toimikausi on 1.7. – 30.6.
Palveluvaltuutettu voi palvella kaikkiaan 3 vuotta, vaikka muuttaisi alueelta toiselle.

Kulut
Valtuutetun valtuustokokouksen kulut katetaan seuraavasti: alue tukee valtuustokokouksen kuluja edellisessä kokouksessa sovitulla euromäärällä valtuutettua kohti (ja monet alueet pystyvät lähettämään lisääkin). Neuvoston saama ryhmien tuki kattaa erotuksen. Alueet maksavat palveluvaltuutettujensa matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset kokouksen aikana.

Edellytykset
Palveluvaltuutetulla tulee olla valintahetkellä vähintään 3 vuoden keskeytymätön raittius.
Hänen tulee olla aktiivinen yhteisössä ja hänellä tulee olla kokemusta erilaisista
palvelutehtävistä ryhmässä, piirissä, alueella tai paikallistoimistossa. Hänen tulee olla vastuuntuntoinen, perehtynyt AA-kirjallisuuteen ja tuntea Suomen AA:n palvelurakenne.
Hänellä tulee olla kyky tehdä ja ottaa vastaan ehdotuksia – sekä myös kritiikkiä,
kokemusta kokouksien johtamisessa ja hänen tulee tietää mistä oikean informaation löytää, kun ei tunne vastauksia. Hänen tulee tutustua hyvin palveluvaltuuston kokouksen päiväjärjestykseen ja keskustella käsiteltävistä asioista piireissä ja alueella ja osallistua kokoukseen hyvin valmistautuneena. Palveluvaltuutetun tulee pitää mielessään AAryhmien ensisijainen päätarkoitus, sanomansaatto vielä kärsivälle alkoholistille. Hänellä tulisi olla riittävästi aikaa käytettävissä palveluvaltuuston, alueen ja piirien kokouksiin.
Jos aiot ryhtyä valtuutetuksi, vastaa seuraaviin kysymyksiin:
- Kuinka hyvin menestyit ryhmän palveluedustajana? Entä piirin puheenjohtajana?
Nautitko vastuusta? Olitko aktiivinen?
- Oletko keskustellut mahdollisuudesta perheesi ja työnantajasi kanssa? Onko sinulla työhön vaadittavaa aikaa?
- Tunnetko tämän palveluoppaan? Entä AA tulee täysi-ikäiseksi? Ja tietysti Kaksitoista askelta, Kaksitoista perinnettä ja Kaksitoista käsitettä?
- Oletko puhunut edellisten valtuutettujen kanssa saadaksesi käsityksen vaadittavasta ajasta ja ponnistuksista sekä millaista työtä sinun tarvitsee tehdä?

HENKILÖKOHTAINEN KOKEMUS
Valmistautuminen valtuuston kokoukseen
Valtuutetun toimintaa koko yhteisön palvelijana edesauttaa kaikentasoisten palvelutehtävien hoitaminen ja ymmärtäminen ennen alueellaan valtuutetuksi ehdokkaaksi asettumista. Tällaisia arvokkaita palvelukokemuksia on mahdollisuus koota oman kotiryhmän kahvinkeittäjänä, rahastonhoitajana, kirjallisuusasioiden hoitajana, sihteerinä, kokousten vetäjänä. Niin ikään ymmärrystä oman ryhmän liittymisestä koko AA-yhteisöön saa oivallisen käsityksen oman kotiryhmän asiakokouksissa.
Ryhmän palveluedustajana mahdollistuu kokemusten jakaminen naapuriryhmien
palveluedustajien kanssa ja näkemys oman kotiryhmän sanomansaattokentän ulkopuolelle laventuu. Edelleen toimintaympäristön koosta ja monimuotoisuudesta käsitys selkenee osallistumalla alueen toimintaan.
Keskustelut muiden alueen valtuutettujen ja alueelta valittujen neuvoston jäsenten kanssa koko valtuustokauden aikana ovat osoittautuneet sangen hedelmällisiksi. Niin ikään tarjoutuminen alueen ryhmien asiakokouksien alustuspuheenvuorojen käyttäjiksi ja osallistuminen niihin on virittänyt niissä AA-henkisen jakamisistunnon. Erilliset Valtuustokokouksen raportointitilaisuudet heti vuosittaisen Valtuustokokouksen jälkeen on saanut koolle varsin runsaan ryhmien palveluedustajajoukon. Jo palveluvuoronsa läpikäyneen yhteisön palvelijan kanssa käydyillä keskusteluilla voi laajentaa käsitystään palvelurakenteen historian kehitysvaiheista, sen eri toimintatapojen
synnyistä ja yksinkertaistaa näkemystään AA:laisten toimintojen sisällöstä.
Oivallinen kuva AA:n tilasta Suomessa selkiytyy esimerkiksi Kansio 2000 lukemalla vaikkapa vanhan palvelijan opastuksella.
Valtuutettu saa kaikkein parhainta antia edelleen omalle alueelleen takaisin tuotavaksi vuotuisesta Valtuuston kokouksesta, kun kykenee joitain kokemuksia sinne itsekin mennessään viemään.

Johtajuus AA:ssa – aina elintärkeä tarve
(katkelmia Bill W:n artikkelista huhtikuun 1959 Grapevinessa)
(Katso "Maailmanpalvelun kaksitoista käsitettä" sivulta 40: Käsite IX.)
Jossain kirjallisuudessamme on toteamus tämän vaikutuksesta: "Johtajamme eivät hallitse käskyillä, vaan he johtavat esimerkillä." Tosiasiassa sanomme heille: "Toimikaa puolestamme, mutta älkää määräilkö meitä."…
Johtaja AA-palvelussa on sen tähden mies tai nainen, joka voi henkilökohtaisesti
saada periaatteet, suunnitelmat ja menettelytavat sellaiseen omistautuvaan ja
tehokkaaseen toimintaan, että me muut haluamme tukea häntä ja auttaa häntä
hänen tehtävässään. Kun johtaja käyttää meitä kohtaan liiaksi voimakeinoja,
kapinoimme; mutta kun hänestä tulee liian säyseästi määräysten vastaanottaja, eikä hän käytä lainkaan omaa arvostelukykyään – no niin, hän ei ole todella johtaja lainkaan…
Hyvästä johdosta on lähtöisin suunnitelmia, menettelytapoja ja ideoita
toveriseuramme ja sen palvelujen parantamiseksi. Mutta uusissa ja tärkeissä
asioissa se kuitenkin neuvottelee laajasti ennen päätösten tekemistä ja toimintaa.
Hyvät johtajat muistavat myös, että hieno suunnitelma tai idea voi tulla keneltä
tahansa, mistä tahansa. Tästä seurauksena hyvät johtajat hylkäävät usein omat
rakkaat suunnitelmansa muiden parempien suunnitelmien hyväksi ja antavat kunnian alkuperäiselle lähteelle…
Hyvä johto ei siirrä vastuutaan muille. Kun se on vakuuttunut, että sillä on tai se
voi saada riittävän yleisen tuen, se tekee vapaasti päätöksiä ja panee ne edelleen
täytäntöön tietysti edellyttäen, että sellaiset toiminnat ovat sille määritetyn
määräysvallan ja vastuun puitteissa…
Toinen johtajuuden laatuvaatimus on "antaa ja ottaa", omata kyky tehdä iloisesti
myönnytyksiä, milloin tahansa oikea myönnytys voi saada aikaan tilanteen, missä edistymistä tapahtuu oikeaksi osoittautuvaan suuntaan. Myönnytyksen tekeminen on vaikeaa meille "kaikki tai ei mitään" -juopoille. Me emme saa kuitenkaan kadottaa näkyvistämme sitä tosiasiaa, että edistykselle on lähes aina tunnusomaista sarja yhä paremmiksi tulevia myönnytyksiä. Emme voi kuitenkaan aina tehdä kompromisseja.
Silloin tällöin on todella välttämätöntä pysyä lujana vakaumuksessaan jostakin
toimenpiteestä, kunnes se suoritetaan. Nämä ovat tilanteita, joissa tarvitaan tarkkaa ajoitusta ja huolellista asioitten toisistaan erottamista sen suhteen, mikä suunta otetaan…
Johtajistoa vaaditaan usein vastaamaan ankaraan ja joskus pitkään jatkuvaan
kritiikkiin. Tämä on kirpeä koe. On aina olemassa rakentavaa kritiikkiä, kysymys on todella ystävistämme. Meidän tulisi aina kuunnella heitä huolellisesti. Meidän tulisi sallia heidän muokata mielipiteitämme tai muuttaa ne kokonaan. Lisäksi meidän on usein oltava eri mieltä heidän kanssaan ja pysyttävä lujina kannassamme menettämättä heidän ystävyyttään.

Sivun alkuun

Luku seitsemän

Vuosittainen palveluvaltuuston kokous
Kaikissa toimenpiteissään palveluvaltuuston tulee pitää mielessään AA:n perinteen henki ja tarkoin huolehtia siitä, ettei valtuustosta milloinkaan muodostu vaarallisen rikkauden tai vallan tyyssijaa; että riittävät käyttövarat ja runsas vararahasto ovat sen järkevänä taloudellisena periaatteena; ettei ketään valtuuston jäsentä koskaan aseteta määrittelemättömään arvovalta-asemaan kehenkään muuhun nähden; että kaikkiin merkityksellisiin ratkaisuihin pyritään keskustellen, äänestäen ja, milloin mahdollista pääpiirteisen yksimielisyyden vallitessa; ettei mikään valtuuston toimenpide koskaan kohdistu henkilöön rankaisevasti tai muodostu julkisen kiistan yllykkeeksi; olkoonkin, että
valtuusto toimii Anonyymit Alkoholistit -yhteisön palvelemiseksi, sen ei koskaan tule tehdä hallitustoimia sen suhteen; ja että palvelemansa Anonyymit Alkoholistit -yhteisön tavoin valtuustonkin tulee aina pysyä demokraattisena ajattelussa ja toiminnassa.
- Valtuuston yleiset takeet
12. Käsite kirjasta Maailmanpalvelun kaksitoista käsitettä [3]
Vaikkakin palveluvaltuusto työskentelee ympäri vuoden, varsinainen kohokohta on
vuosittainen, huhtikuussa pidettävä palveluvaltuuston kokous, jolloin koko Suomen valtuustorakenteen kollektiivinen ryhmäomatunto kokoontuu käsittelemään toimintasuosituksia, jotka ohjaavat ryhmiä tulevina vuosina.
Palveluvaltuusto muistuttaa eniten “hallitusta” kuin mikään muu AA:ssa, mutta kuten Bill W. esitti asian käsikirjan The A.A. Service Manual ensimmäisessä
painoksessa: “Tietenkään ei voida riittävän usein sanoa, että vaikkakin valtuusto voi antaa toimintamääräyksiä palvelutoimistolle, se ei voi koskaan määrätä tai hallita AA yhteisöä, jota se palvelee. Valtuusto edustaa meitä, mutta ei voi määrätä meitä.”
Palveluvaltuusto ei itse ole yhdistysmuotoinen eikä sen perustama palveluelin
Palveluneuvosto (luottamushenkilöiden neuvosto), mutta Palveluneuvoston palveluelin Bill W:n ystävät ry on. Tämän elimen rekisteröinti on tarpeen valtuuston menettelytapojen toteuttamiseksi, raha-asioiden hoitamiseksi ja AA:n liiketoiminnan johtamiseksi.

Mitä valtuustokokouksessa tapahtuu
Tyypillinen valtuustokokous kestää kolme päivää ja istuntoja riittää aamusta iltaan.
Perjantaista sunnuntaihin on asiakokouksia, joihin kuuluu toimikuntien kokoukset, esittelyt ja uusien luottamusmiesten valinnat. Kukin valtuutettu palvelee yhdessä valtuuston toimikunnassa, joka tekee valtuuston periaatteellisen työn. Toimikunnat tuovat suosituksensa valtuuston yleisistuntoon, jossa ne mahdollisesti hyväksytään valtuuston toimintasuosituksiksi (lue luvusta kahdeksan lisää toimikuntajärjestelmästä)
Esityslistan kokoaminen
Jokaisen valtuustokokouksen lopullinen esityslista sisältää asioita, joita yksityiset AA:laiset, ryhmät, valtuutetut, luottamushenkilöt, aluekokoukset, aluetoimikuntien jäsenet tai toimistonhoitaja ovat ehdottaneet. Ehdotuksia valtuuston kokouksen esityslistalle otettavista asioista voi jättää neuvostolle/palvelutoimistoon pitkin vuotta, kuitenkin viimeistään valtuustokokousta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtuusto käsittele
koko AA:ta koskevia menettelytapoja. Jos suositus ei koske yleistä menettelytapaa, ohjataan se mahdollisimman oikeaan palvelurakenteen paikkaan.
Jos ryhmän palveluedustajalla on ehdotus hän voi keskustella siitä ensiksi ryhmän kanssa, sen jälkeen piirin tai alueen kokouksessa, joka voi sitten viedä asian eteenpäin toimistoon.
AA:n jäsen, joka ei kuulu yleispalvelun rakenteeseen, voi antaa asiat ryhmän palveluedustajalle tai kirjoittaa suoraan palvelutoimistoon.
Kaikilla ideoilla ja kysymyksillä on sama kulkutie valtuuston esityslistaan. Toimistonhoitaja tutkii sen edellisten valtuuston toimintasuositusten perusteella ja lähettää sen sitten neuvostoon.
Palveluvaltuuston kokouksen päiväjärjestys
Luottamushenkilöiden muodostama palveluneuvosto vahvistaa kokouksen päiväjärjestyksen yhdessä palveluvaltuuston puheenjohtajan kanssa. Päiväjärjestystä laadittaessa otetaan huomioon edellisen palveluvaltuuston kokouksen keskeneräiset asiat.
Palvelutoimisto lähettää alustavan päiväjärjestyksen edellisen vuoden loppuun mennessä alueille, piireille ja ryhmille. Näiden ja yksityisten jäsenten tekemät lisäykset, muistutukset ja ehdotukset päiväjärjestykseen on oltava palveluneuvostolla tammikuun loppuun mennessä.
Palveluvaltuuston puheenjohtajan ja sihteerin valinta
Seuraavan vuoden palveluvaltuuston kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja näille
varahenkilöt valitaan viimeisen kauden palveluvaltuutetuista. Puheenjohtajaksi ja
sihteeriksi valituilla ei ole äänioikeutta palveluvaltuuston kokouksessa.
Ehdotus seuraavan vuoden kokouksen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi tehdään
palveluvaltuuston kokouksen ensimmäisenä päivänä. Valinta tapahtuu viimeisen
kokouspäivän aamuna. Äänestyksissä käytetään kolmannen perinnön vaalimenettelyä.
Palveluvaltuuston kokouksen vuositeeman vahvistaminen
Ehdotus seuraavan vuoden kokouksen ja samalla seuraavan vuoden teemaksi tehdään kokouksen ensimmäisenä päivänä. Päätös tehdään viimeisen kokouspäivän aamuna.
Palveluvaltuuston kokouksen kustannukset
Alueet maksavat valtuutettujensa matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset kokouksen aikana. Alueet lähettävät palvelutoimistolle sovitun osallistumismaksun etukäteen
kokouspaikan varaamisen yms. kustannusten peittämiseksi.
Valtuuston kokoonpano
Valtuuston jäsenistö koostuu alueiden valtuutetuista, luottamushenkilöistä ja palvelutoimiston edustajasta. Äänestyksissä tulee vähintään kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista olla valtuutettuja. Tämän tasapainon saavuttamiseksi tarvittava määrä palveluneuvoston luottamushenkilöistä luopuu äänioikeuden käyttämisestä. Valtuusto voi kutsua vierailijoita muista maista osallistumaan kokoukseen huomioitsijoina ilman äänioikeutta.Jokaisella valtuustokokouksen jäsenellä on yksi ääni.
Äänestysoikeus ei ole muodostunut tärkeäksi, koska mikään asia ei ole jakanut valtuuston mielipidettä kahtia valtuutettujen ja luottamushenkilöiden kesken. Mutta voidaan kuvitella sen joskus tulevan tärkeäksi.
Tällaisen tapauksen varalta valtuuston peruskirja sanoo: "Perinteen mukaisesti
ymmärretään, että Valtuuston päätösvaltaisen jäsenistön kahden kolmasosan enemmistön äänestyspäätöstä pidetään palveluneuvostoa ja sen palveluelimiä sitovana.
Mutta mikään sellainen äänestys ei saisi heikentää neuvoston ja sen palveluyhdistyksien laillisia oikeuksia hoitaa juoksevia asioita ja tehdä niihin liittyviä tavanomaisia sopimuksia."
Äänestysmenettely
Valtuuston yleisistunnossa jokainen toimikunta raportoi käsittelemänsä asiat, joihin tavallisesti sisältyy käsittely- ja äänestyssuositukset. Lisäksi suosituksia voi tulla yleisistunnosta keskustelun aikana. Vaikka toimikunta raportoisi ehdottoman ratkaisunsa ongelmaan, valtuuston ei tarvitse hyväksyä raporttia. Se voi kieltäytyä toimikunnan päätöksestä ja jos se tekee niin, asia keskustellaan ja päätetään yleisistunnossa. Kuitenkin useimmissa tapauksissa valtuusto hyväksyy toimikunnan suosituksen. AA:lle ominaiseen tapaan, valtuuston toimikunta ei edusta mitään "arvovaltaa."
Valtuusto pyrkii aina, tyhjentävän keskustelun jälkeen laajaan yksimielisyyteen. Ennen äänestystä käytetään paljon aikaa huolelliseen keskusteluun, johon sisältyy suosituksen taustojen kysely ja toimikunnan perustelut päätökselleen. Tullakseen valtuuston toimintasuositukseksi, suosituksen on saavutettava laaja yksimielisyys – kahden kolmasosan enemmistö. Valtuuston äänten yksinkertainen enemmistö tulkitaan suositukseksi neuvostolle ja toimistolle.
Sekä yleisistunnon että toimikuntien kokousten keskustelu voi ajoittain kuumentua, mutta valtuuston jäsenet pyrkivät aina tavoittamaan ryhmäomatunnon ja päättämään toveriseuran parhaaksi. Valtuuston puheenjohtaja tavallisesti kysyy vielä äänestyksen jälkeen vähemmistön mielipidettä.
Valtuuston toimintasuositukset
Valtuuston toimintasuositukset edustavat pysyvien toimikuntien suosituksia tai
yleisistunnon suosituksia, jotka valtuuston kokoonpano kokonaisuudessaan on hyväksynyt hyvin yksimielisesti.
11.10.1998. Varhemmat palveluvuorot Suomen AA-Palvelussa ja Suomen AA-kustannus ry:ssä eivät ole esteenä valittaessa Anonyymien Alkoholistien palveluvaltuutettuja ja luottamushenkilöitä.
18.4.1999. Jos jokin alue ei pysty nimeämään ehdokkaita luottamushenkilöiksi, nimitetään luottamushenkilöksi koko Suomesta asetettu ehdokas. Seuraavan koko Suomen ehdokkaana valitun luottamushenkilön tullessa erovuoroon em. alueella on oikeus nimetä omat ehdokkaansa luottamushenkilöksi.
18.4.1999. Anonyymit Alkoholistit eivät pidä kaupan omia adresseja.
22.4.2001. Suomessa yläraja kertaluontoiselle testamenttilahjoitukselle voisi olla
maksimissaan 2 000 €. Yksityisen AA:laisen antama vuotuinen lahjoitus voi olla
maksimissaan 1 000 €/v.
27.4.2003. Suositeltiin pyydettäväksi neuvoston ei-alkoholisti jäseniltä kirjoituksia omista ammatillisista lähtökohdista tiedottamisen apuvälineiksi.
27.4.2003. Neuvostoa suositeltiin pitämään säännöllistä yhteydenottoa vanhimpaan palvelutoimistoon (G.S.O.), copyright, palvelumateriaali ja internet asioissa.
25.4.2004. Hyväksyttiin Palveluopas.
25.4.2004. Hyväksyttiin taitelehtinen "Rakkaus ja Palvelu"
25.4.2004. Hyväksyttiin Anonyymien Alkoholistien peruskirjaan tehdyt muutokset.
Vanhimman valtuuston toimintasuositusten yhteenveto on saatavissa G.S.O.:sta.
Tiedottaminen jäsenistölle
Toimiston tekemisistä, palveluneuvoston kokousten tuloksista ja neuvoston eri
toimikuntien tekemistä töistä kerrotaan neuvoston tiedotuslehdessä Box 108.
Hyvissä ajoin ennen valtuustokokousta valtuutetuille postitetaan aineistoa, jota voidaan käsitellä piireissä ja alueilla.
Kaikkein parhaimmastakaan valtuuston kokouksesta olisi tuskin paljonkaan apua, jos sen tuloksia ei kerrottaisi aluetoimikunnille ja ryhmille, joten valtuutettujen selostukset kokouksesta ovat yhtä tärkeitä kuin itse valtuuston kokous.
Ryhmille jaettava valtuuston kokousraportti sisältää tehtyjen valintojen ja päätösten lisäksi
– tiivistelmät neuvoston toimikuntien ja alueiden raporteista,
– valtuuston kokouksessa pidetyt puheet ja AA-kokouksien alustukset.
AA:n taloustoimet ovat “avoin kirja“. Niinpä neuvoston (Bill W:n ystävät ry:n) talousraportti ja -arvio valtuustokäsittelyineen ovat raportissa.
Voiko Valtuusto toimia AA-kokonaisuuden puolesta?
Näin perustajajäsen Bill W on kirjoittanut ”Maailmanpalvelun Kaksitoista Käsitettä” -kirjaan kolmannen käsitteen kohdalle:
“Lukuun ottamatta peruskirjassaan toisin määriteltyjä asioita, valtuuston tulisi voida aina päättää, mitkä asiat se pitää omassa vastuunalaisuudessaan ja mitkä kysymykset se luovuttaa AA-ryhmille (tai tavallisemmin piirien puheenjohtajille tai ryhmien palveluedustajille) mielipiteenilmaisua tai lopullista hoitamista varten."
"Siksi olisi selvästi ymmärrettävä ja hyväksyttävä se, että valtuutettumme ovat
ensisijaisesti koko AA:n maailmanpalvelijoita ja että he vain toissijaisesti edustavat omia alueitaan. Tästä on seurauksena, että lopullisten päätösten ollessa kyseessä heidän pitäisi olla vapaita antamaan äänensä palveluvaltuuston kokouksessa omasta harkinnastaan ja omastatunnostaan saamiensa senhetkisten parhaitten ohjeitten mukaan."
"Samoin palveluneuvoston luottamushenkilöiden (jotka tietysti työskentelevät oman ohjesääntönsä antamin valtuuksin) tulisi voida kaikin ajoin päättää, milloin he toimivat täysin oman vastuunsa varassa ja milloin he pyytävät valtuustolta ohjausta, suosituksen hyväksymistä tai varsinaista päätöstä ja ohjausta."
"Tarkoin määritettyjen tai normaalisti sovellettujen vastuitten puitteissa kaikille päämajan palveluyhteisöille, toimikunnille, henkilökunnalle ja johtajille pitäisi myös antaa oikeus päättää, milloin toimivat kokonaan omassa varassaan ja milloin alistavat ongelmansa seuraavaksi ylempää määräämisvaltaa edustavalle AA-elimelle."

Sivun alkuun

Luku kahdeksan

Valtuuston toimikunnat
Asioiden valmisteleminen valtuuston yleisistunnossa olisi hidasta ja tehotonta ja siksi aluevaltuutetut jaetaan neljään toimikuntaan. Neuvoston toimikunnat valmistelevat asioita koko vuoden ja pitävät tiiviisti yhteyttä valtuutettujen toimikuntaan. Vuosittaisen valtuustokokouksen aluksi molemmat toimikunnat tapaavat esittelyistunnossa ja valtuustotoimikunta perehtyy ja valmistelee asiansa hyvin huolellisesti valtuustokokouksen yleisistuntoon.
Toimikuntien kokoukset
Valtuustokokouksissa toimikuntien kokoontumisiin ja työskentelyyn on käytetty kokouksen keskimmäinen päivä (lauantai) kokonaisuudessaan. Kukin toimikunta tutkii kaikkea ja keskustelee kaikista esityslistallaan olevasta ja valmistelee esityksen, joka esitetään koko valtuustolle. Tavallisesti toimikunta pääsee harkintansa tuloksena loppupäätelmään ja esittää suosituksen valtuuston yleisistunnolle. Joissain kohdissa toimikunta ei ehkä suosittele mitään
tai yksinkertaisesti raportoi ehdotuksen tai havainnon. Toimikunta voi myös siirtää jonkin kohdan seuraavan vuoden valtuustolle tai etsiä lisää tietoa toveriseurasta tai luottamushenkilöiltä ja päättää myöhemmin.
Toimikunnan jäsenten valinta
Toimikunta koostuu eri kausien valtuutetuista. Toisessa valtuustokokouksessa sovittiin, että kuhunkin toimikuntaan pyritään saamaan tasapuolinen edustus alueilta ja että jokaisessa toimikunnassa on ensimmäisen, toisen ja kolmannen kauden valtuutettuja.
Toisena jakoperiaatteena valtuusto hyväksyi, että kukin osanottaja toimii samassa toimikunnassa koko palvelukautensa (täysinpalvelleiden paikat täytetään vaihtovuorotilanteissa uusilla palvelijoilla).
Alueet voivat uuden valtuutetun nimen ilmoittaessaan ehdottaa tätä sopivaan toimikuntaan.
Valtuustokokous päättää viimeisenä kokouspäivänä heinäkuussa aloittavien
valtuutettujen sijoittamisen toimikuntiin neuvoston ehdotuksen kuultuaan. Kolmannen kauden valtuutetut osallistuvat neuvoston samannimisen toimikunnan kokouksiin läpi vuoden.
Neuvoston jäsenet toimivat valtuustokokoustoimikuntien puheenjohtajina.
Luottamusmiesten valtuuston kokoustoimikunta on kutsunut vapaaehtoisia, asioista perillä olevia AA:laisia valtuuston kokoustoimikuntien sihteereiksi.
Valtuuston toimikunnat
Valtuusto jakautui ensimmäisessä kokouksessaan 1998 neljäksi toimikunnaksi ja vuodesta 2007 nämä toimikunnat ovat:
VALTUUSKOKOUSTOIMIKUNTA (valtuustokokoustoimikunta)
tutkii Bill W:n ystävät ry:n budjetin ja talousraportit ja tutkii tai ehdottaa taloutta koskevat valtuuston suositukset, tutkii ja hyväksyy vuosittaisen valtuustokokouksen esityslistan sisällön ja muodon. Toimikunta työskentelee vuoden läpeensä ja kommunikoi toimiston kanssa valtuuston esityslistasta ja teemasta.
YHTEISTYÖTOIMIKUNTA (luottamushenkilöiden menettelytapatoimikunta)
vastaa menettelytavoista ja suositeltavista toiminnoista, jotka auttavat viemään sanomaa vielä kärsivälle alkoholistille jakamalla tietoa AA:n ohjelmasta alkoholisteja tapaaville ammattihenkilöiden ryhmille ja yksittäisille jäsenille. Menettelytavat edistävät keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä AA:n ja ammattihenkilöiden välillä ja ne lisäävät jäsenien ja ulkopuolisten ryhmien ja organisaatioiden tietoisuutta yhteistyön keinoista toisten kanssa
sitoutumatta näihin.
TIEDOTUSTOIMIKUNTA
vastaa AA:n ohjelman tietämyksen parantamisesta – tai väärinymmärrysten estämisestä – julkisen tiedonvälityksen, sähköisten viestimien, julkisten tiedotustilaisuuksien ja yhteisöjen tiedotuspuheiden avulla.
KIRJALLISUUSTOIMIKUNTA (luottamushenkilöiden kirjallisuustoimikunta)
tutkii uuden kirjallisuuden tarpeet, tutkii nykyisten ja uusien lehtisten valmistuneet oikovedokset ja suosittelee erikoistoimenpiteitä luottamushenkilöiden kirjallisuustoimikunnalle. Kirjallisuustoimikunnan osuus on ollut elintärkeä kehitettäessä mm. tätä Palveluopasta.

Sivun alkuun

Luku yhdeksän

Palveluneuvosto
Palveluneuvosto (luottamushenkilöt) on valtuuston tärkein palveluelin ja se on luonteeltaan pääasiallisesti hoitava. Lukuun ottamatta päätöksiä, jotka koskevat menettelytapoja, taloudellisia kysymyksiä tai AA-perinnettä ja jotka voivat vakavasti vaikuttaa AA:han kokonaisuutena, palveluneuvostolla on täysi toimintavapaus AA:n palveluyhdistysten menettelytapojen ja liikeasioiden jokapäiväisessä hoitamisessa…
– lainaus Suomen Palveluvaltuuston peruskirjasta
Valtuuston Peruskirja (liite 2) korostaa, että luottamushenkilöiden tehtävä on luonteeltaan pääasiallisesti hoitava. He keskittyvät yhteisön terveyteen ja kasvuun. Yhteisön laajuisesta menettelytavasta neuvosto kysyy valtuuston ohjetta ja valtuustokokouksen jäseninä luottamushenkilöt osallistuvat näiden tapojen luomiseen – mutta vain yksityishenkilöinä, eivät ryhmänä.
”Valtuustorakenne” -kaavio (luvussa yksi) osoittaa kuinka neuvosto sijoittuu kokonaisuuteen ja kuvaa kuinka luottamushenkilöt saavat valtuustolta ”toimivallan”. Tämä suhde muotoutui, kunvaltuustorakenne perustettiin.
Kokoonpano
Luottamushenkilöiden neuvosto koostuu 10 miehestä ja naisesta, 8 alkoholistista ja 2 ei-alkoholistista, joilla on palvelutehtäviinsä soveltuvia erilaisia kykyjä ja taustoja.
Alkoholistiluottamushenkilöistä viisi on alueiden ehdottamia ja kolme koko maasta valittavia.
– Alkoholistiluottamushenkilöiden palveluaika on 4 vuotta eikä heitä voi valita uudestaan.
Jokainen vajaan kauden palvellut voidaan valita varsinaiseksi luottamusmieheksi
myöhemmin.
– Kahden ei-alkoholisti luottamushenkilöiden palveluaika on 4 vuotta ja heidät voidaan valita uudestaan.
– Palveluneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja kutsuu sihteerikseen sopivaksi katsomansa henkilön.
– Palveluneuvoston alkoholistijäsenet ovat myös Bill W:n ystävät ry:n jäseniä, ja eialkoholistijäsenet ovat Bill W:n ystävät ry:n varajäseniä.
Vuosien mittaan neuvostoon ei ole tehty muutoksia. Kuitenkin vasta vuonna 2002
neuvostoon valittiin ensimmäiset ei-alkoholistijäsenet.
Tehokkaan luottamushenkilön edellytykset
Palveluneuvosto on toveriseuramme aktiivisin ja aloitteellisin elin, joten heidän huolellinen valintansa on Suomen AA:n tulevaisuudelle elintärkeä. Mitään ehdottomia sääntöjä heidän edellytyksistään ei ole olemassa, mutta seuraavassa on tiettyjä, vanhimman valtuuston hyviksi havaitsemia kokemuksia.
Ei-alkoholisti-luottamushenkilöt valitaan niiden AA:n ystävien joukosta, jotka eivät kärsi alkoholismisairaudesta ja joilla on luja usko toipumisohjelmaan sekä AA:n periaatteisiin.
Muuten heihin voidaan käyttää soveltuvin osin samoja edellytyksiä kuin alkoholistijäsenistäkin.
Alkoholistiluottamushenkilöt jotka omaavat vahvuuksia yhdellä tai useammalla seuraavistaalueista, ovat eniten auttaneet neuvostossa esiin tulevissa asioissa:
 Raittiuden pituus: vähintään viiden vuoden jatkuva.
 Liike-elämän tai ammatin antama tausta: vaikka liike-elämän kokemus ei ole välttämätöntä kaikille alkoholisti-luottamushenkilöille, se on osoittautunut hyödyksi. Koko maan luottamushenkilöt, joilla on ammatillinen pätevyys, ovat neuvostossa aina arvokkaita.
 Johtamistaito: AA:ssa johtamistaito näyttää merkitsevän ominaisuuksia, jotka sallivat jäsenen osallistua AA:n toimintoihin tunnelman säilyessä hyvänä ja mahdollisimman pienin kahnauksin. Hyvät johtajat tuovat neuvostoon laadukasta päättäväisyyttä ja rohkeaa vakaumusta ja hyvää arvostelukykyä, objektiivisuutta ja halua ryhtyä ilmaisemaan mielipiteitään.
 AA:n rakenteen tuntemus: joillakin AA:n jäsenillä on kyky kiinnostua AA:n rakenteesta ja he ovat perehtyneet perusteellisesti kaikkiin sen osiin: ryhmästä alueen kautta palveluneuvostoon ja palveluvaltuustoon. Yleensä he tuntevat AA:n historian ja sen tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät.
 Ajankäyttö: Luottamushenkilöehdokkaiden on ajateltava pitkään ja perusteellisesti käytettävissään olevaa aikaansa. Neuvoston kokousten lisäksi heidän on osallistuttava huhtikuussa kolme päivää kestävään valtuuston kokoukseen. Koko vuoden nämä
luottamushenkilöt ovat yhteydessä neuvoston virkatovereihinsa ja toimikuntiin.
Ei-alkoholisti luottamushenkilöt AA:n velka niille, joilla ei ole sairauttamme, mutta jotka avuliaasti ottavat osaa ongelmiemme ratkaisuun, on ollut valtava alusta lähtien. Bill W kirjoitti: ”Niinä päivinä, kun AA oli tuntematon, juuri ei-alkoholisti-luottamushenkilöt esittelivät meidät suurelle yleisölle. He antoivat meille ideoita . . . He viettivät vapaaehtoisesti kanssamme
tuntikausia työskennellen rinnallamme mitä sotkuisimpien yksityiskohtien parissa. He antoivat käyttöömme oman ammatillisen ja taloudellisen viisautensa. Aika ajoin he avuliaasti toimivat välittäjinä vaikeuksissamme.” Vaikka sanat kirjoitettiin vuonna 1966, ne pitävät paikkansa tänäänkin. Ei-alkoholisti luottamushenkilöt pysyvät viisauden ja näkökantojen laajana lähteenä ja koska heidän ei tarvitse säilyttää anonymiteettiä he ovat käytettävissä julkisesti AA:n puolesta.
Neuvoston jäsenet ponnistelevat sen puolesta, että ei-alkoholisti-luottamushenkilöiksi valittaisiin henkilöitä, joilla on erilaisia ammatillisia taustoja, ja neuvoston jäseniksi sopivat lääkärit, lakimiehet, papiston edustajat, sosiologit, liikemiehet ja talouselämän asiantuntijat.
Mitkä tahansa heidän taustansa ovatkin, peruskirja asettaa yhden avainehdon ei-alkoholisti luottamushenkilöille: "heidät valitaan niiden AA:n ystävien joukosta, jotka eivät kärsi alkoholismisairaudesta ja joilla on luja usko toipumisohjelmaan sekä AA:n periaatteisiin."
VALINTAMENETELMÄ: laajan etsinnän ja haastatteluprosessin jälkeen palveluneuvosto itse panee ehdolle ja valitsee ei-alkoholisti-luottamushenkilöt. Vapautunutta tehtävää täytettäessä ehdokkaita voivat esittää palveluneuvosto ja alueet.
Nimeämistoimikunta suosittelee sitten yhden ehdokkaan valitsemista kuhunkin tehtävään.
Kun koko luottamushenkilöiden neuvosto on vahvistanut valinnat, valitun nimi (ja
yhteenveto) menee valtuuston hyväksyttäväksi. Luottamushenkilöiden neuvosto nimittää uudet luottamushenkilöt valtuustokokousta seuraavassa kokouksessaan.
Alueiden luottamushenkilöt
Alueiden luottamushenkilöitä on viisi, jotka palvelevat neljä vuotta kestävän kauden. Koska minkään luottamushenkilön ei voi sanoa "edustavan" maantieteellistä osaa – kaikki luottamushenkilöt edustavat ainoastaan toveriseuraa kokonaisuutena – alueiden luottamushenkilöt tuovat neuvostoon alueiden AA-näkökulman ja kokemuksen, joka on korvaamatonta.
Alueet nimittävät ehdokkaat alueiden luottamushenkilöiksi, vähintään kaksi ehdokasta kultakin alueelta. Asiaan kytkeytyneiden AA:laisten pitäisi pohtia vastuuta huolellisesti.
Suositellaan, että luottamushenkilön asemaan vaadittavat edellytykset ja velvollisuudet tutkitaan huolellisesti ennen valintaa.
VALINTAMENETELMÄ: Aluetasolla pitäisi valtuutetun tai aluetoimikunnan päättää valitaanko ehdokkaat aluetoimikunnan kokouksessa vai alueen kokouksessa. Tarpeen vaatiessa pitäisi käyttää Kolmannen perinnön menetelmää.
Neuvoston nimeämistoimikunta suosittelee sitten yhden ehdokkaan valitsemista kuhunkin tehtävään. Kun koko luottamushenkilöiden neuvosto on vahvistanut valinnat, valitun nimi (ja yhteenveto) menee valtuuston hyväksyttäväksi. Luottamushenkilöiden neuvosto nimittää uudet luottamushenkilöt valtuustokokousta seuraavassa kokouksessaan.
Koko maan luottamushenkilöt
Viiden alueellisen luottamushenkilön lisäksi kolme koko maan luottamushenkilöä
varmistavat, että koko toveriseura on hyvin edustettu neuvostossa. Hekin palvelevat neljän vuoden kauden.
VALINTAMENTELMÄ: kaikille Suomen alueille ilmoitetaan vapautuvasta paikasta ja pyydetään esittämään laadukkaita ehdokkaita. Alueilla seurataan samaa menetelmää kuin valittaessa alueen luottamushenkilöä. Myös neuvosto voi ehdottaa koko maan luottamushenkilöitä.
Neuvoston nimeämistoimikunta suosittelee sitten yhden ehdokkaan valitsemista. Kun koko luottamushenkilöiden neuvosto on vahvistanut valinnat, valitun nimi (ja yhteenveto) menee valtuuston hyväksyttäväksi. Luottamushenkilöiden neuvosto nimittää uudet luottamushenkilöt valtuustokokousta seuraavassa kokouksessaan.
Luottamushenkilöiden palvelutehtäviin kuuluu:
– vastata siitä, että Palveluvaltuuston kokouksen päätökset toteutetaan
– jättää Palveluvaltuustolle toimintakertomukset Palveluneuvoston, sen toimikuntien ja palveluelinten toiminnasta
– kantaa luottamuksellista vastuuta toiminnasta palvelutoimistossa, lehdessä ja
kustannustoiminnassa
– olla edustettuna valtakunnallisissa ja alueellisissa AA-tapahtumissa sekä tiedottaa mahdollisimman paljon AA:n palvelutoiminnasta ryhmille, piireille ja alueille
– kantaa luottamuksellista vastuuta julkisesta tiedottamisesta, yhteyksistä julkisiin tiedotusvälineisiin, viranomaisiin, sairaaloihin, hoitolaitoksiin, jne
– perustaa harkintansa mukaan pysyviä ja väliaikaisia toimikuntia valmistelemaan ja toteuttamaan vastuulleen kuuluvia tehtäviä, sekä valitsee näihin toimikuntiin jäsenet
– valmistella ehdotuksia seuraavan toimintavuoden teemaksi.
– Palveluneuvosto toimii kokonaisuudessaan nimeämistoimikuntana ja valitsee ehdokkaat luottamushenkilöiksi.
– Palveluneuvosto toimii kokonaisuudessaan menettelytapatoimikuntana.
Luottamushenkilöiden palvelutoimikunnat
Luottamushenkilöiden neuvostossa on neljä pysyvää toimikuntaa, joissa kussakin on kaksi luottamushenkilöä. Luottamushenkilöiden toimikunnat kokoontuvat tarvittaessa ja projektitehtäviin nimetyt henkilöt läpi vuoden. Toimikunta koostuu luottamushenkilöistä ja kutsutuista jäsenistä, joilla on alan erityisosaamista. Toimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimivat luottamushenkilöt.
VALTUUSTOKOKOUSTOIMIKUNTA
Työskentelee vuosittaisen palveluvaltuusto-kokouksen menetelmien, esityslistan ja teeman parissa.
YHTEISTYÖTOIMIKUNTA
Pyrkii luomaan keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä yhteisön ja sellaisten ammatti-ihmisten ja ryhmien välille, joiden työ kohdistuu alkoholismiin ja vielä kärsiviin alkoholisteihin, sekä edistämään AA:n hyväksyntää sairaaloissa, katkaisuhoitoasemilla ja vastaavissa laitoksissa ja tuomaan lisäapua niissä hoidossa oleville alkoholisteille.
Toimikunnan tehtäviin kuuluvat myös kansainväliset asiat, yhteydenpito ei-alkoholisti luottamushenkilöihin sekä mahdollinen yhteydenpito Suomen AA:n kanssa.
TIEDOTUSTOIMIKUNTA
Hoitaa julkiseen tiedottamiseen liittyviä tehtäviä. Toimikunta osallistuu Box 108 -lehden sisällön tuottamiseen, kokoaa ja tallentaa jäsenistön tiedotuskokemuksia sekä huolehtii internet-kotisivujen sisällöstä ja päivittämisestä.
KIRJALLISUUSTOIMIKUNTA
Kehittää uutta ja päivittää vanhaa valtuuston hyväksymää kirjallista materiaalia.
Toimikunta päivittää Palveluoppaan vuosittain.
Toimikuntien kutsutut jäsenet
Luottamushenkilöiden toimikunnat etsivät AA:n jäseniä, joilla on vahva kokemus – AA:n palveluissa tai omassa ammatissaan – sellaisilla alueilla kuin vankilat, hoitolaitokset,yhteistyö ammattiyhteisöjen kanssa, julkinen tiedotus tai kirjallisuus. Suosituksia ehdokkaiksi kysytään luottamushenkilöiltä, valtuutetuilta, ja nykyisiltä ja entisiltä toimikuntien jäseniltä. Toimikunnan puheenjohtaja varmistaa, että kaikki vastaanotetut arviot tutkitaan huolellisesti. Jokaisen toimikunnan puheenjohtaja on luottamushenkilö ja
hän esittelee jäsenet toimikuntaan.
Maailman-, Euroopan ja Pohjoismaiden palvelukokousvaltuutetut
Palveluneuvosto nimittää Pohjoismaiden valtuutetun, jonka toimikausi on neljä vuotta sekä varavaltuutetun joka nimitetään vuodeksi kerrallaan
EDELLYTYKSET: Pohjoismaiden valtuutetuilla ja varavaltuutetulla tulisi olla kielitaitoa, johtamistaitoa, aitoa mielenkiintoa palvelemiseen, organisointikykyä ja rakkautta AA:ta kohtaan. Heillä pitää olla aikaa osallistua kokouksiin ja heidän pitää tuntea hyvin maamme AA. Valtuutetuilla pitää myös olla aikaa esitellä ja viedä eteenpäin Pohjoismaiden kokouksen ehdotuksia.

Sivun alkuun

Luku kymmenen

Palvelutoimisto
Vuoden 1998 palveluvaltuuston suosittama toimisto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Fleminginkatu 30.
Postiosoitteena on AA:n Palvelutoimisto tai Anonyymit Alkoholistit,
PL 108, 00511, Helsinki.
Toimistolla on vapaaehtoisvoimin viikonloppuja lukuun ottamatta muutaman tunnin
päivittäinen vakituinen päivystys. Palveluneuvoston ja sen toimikuntien avulla toimisto palvelee jäsenistöä koko maassa sekä ulkomailla.
Toimistolle pyritään keräämään kokemuksen jakamista ja arkistointia varten AA:n
palvelukokemusta sekä meiltä että muualta. Toimistorutiineihin kuuluu vapaaehtoisen rahallisen tuen seurantaa ja kirjaamista sekä Bill W:n ystävät ry:n raha-asioiden huolellista hoitoa. Kirjanpidon ja tilintarkastuksen toimisto ostaa ulkopuolisena palveluna. Toimistossa on tietokone, faksi, puhelinvastaaja ja kopiokone, joilla myös Box 108 –lehti ja valtuustokokouksiin tarvittava aineisto toimitetaan. Toimistolta vastataan sekä jäsenten että ulkopuolisten toveriseuraa koskeviin kyselyihin postitse, sähköpostitse, puhelimitse ja faksilla.
Palveluneuvoston kokoukset pidetään lähes poikkeuksetta toimistossa viikonloppuisin.
Ryhmien AA-kokouksia ei pidetä toimistossa, kokoustila on palveluneuvoston ja sen eri toimikuntien käytössä.
Uudet ryhmät lähettävät tietonsa palvelutoimiston rekisteriin, johon myös vanhojen ryhmien toivotaan lähettävän muuttuvat tietonsa.
Palveluvaltuuston hyväksymät julkaisut:
Palveluopas
Rakkaus ja palvelu, taitelehtinen
Kärlek och service, taitelehtinen
Silmäys AA:han, taitelehtinen
Lehdet ja muut julkaisut
Box 108 -lehti
Alkoholismi on sairaus, prof. Mikko Salaspuoron artikkeli
Lääninrovasti Silanderin kirjoitus
Aloittaminen AA:ssa, taitelehtinen

KIRJALLISUUS:
[1] Nimettömät Alkoholistit. Helsinki, Suomen AA-kustannus ry, 2001, ISBN 951-9015-62-0
[2] The A.A. SERVICE MANUAL, N.Y., U.S.A.,
Alcoholics Anonymous World Services, Inc., U.S.A, 2001.
[3] Bill W., AA:n maailman palvelun KAKSITOISTA KÄSITETTÄ.
Helsinki, Suomen AA-kustannus ry, 1981

Sivun alkuun